27.1.2010

Vierailu entisellä Vuohiniemen kansakoululla


Moni meistä entisistä Vuohiniemen kansakoulun oppilaista lienee miettinyt, että miltäköhän se vanha opinahjo nykyään näyttää. Olavi (Olli) ja Tuulikki Luurila ostivat entisen kansakoulun Hattulan kunnalta vuonna 2000. Kansakoulun toiminta loppui jo elokuussa 1973, mutta kunta säilytti koulun omistuksessaan. Kesäisin siellä järjestettiin perinteiset juhannustanssit. Koulu ehti toimia tasan 60 vuotta vuodesta 1913 alkaen. Sinä aikana koululla oli yhteensä 28 eri opettajaa ja koulussa sai opetusta 527 lasta. Pitkäaikaisimmat opettajat Aune Erähäme ja Sirkku Sainio ehtivät opettaa kahdessa sukupolvessa vuohiniemeläisiä.

Olavin kanssa tarkastimme koulun nykyiset tilat ja muistelimme menneitä aikoja. Olavi kertoi myös omaa historiaansa sekä toimintaansa sisätautien lääkärinä ja dosenttina Helsingissä. Kiitos, että saamme näin kurkistaa vanhaan, mutta uuden ilmeen saaneeseen kouluumme!

Olavi Luurilan esittely aukeaa tästä linkistä.

22.1.2010

Rallikilpailut voivat haitata matkaasi vuosikokoukseen

Tarkkaavainen lukija havaitsi Rimmin Räpylä-lehdestä seuraavan ilmoituksen:

Rimmilän-, Renkajärven-, Torajärven-, Vahteriston-, Niemikotkan-, Patamon- ja Niinimäen-

tiet poikki la 30.1. rallin vuoksi 10.45-18.45!

Ota tämä huomioon, kun tulet suojeluyhdistyksen kokoukseen la 30.1. klo 13 Vuohiniemeen!

21.1.2010

Renkajärven hoitosuunnitelma on valmistunut

Renkajärven suojeluyhdistys teetti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksellä suunnitelman siitä, miten ja millaisilla toimilla saamme järven veden säilymään yhtä hyvänä myös tulevaisuudessa. Suunnitelman laatimista avusti Hattulan kunta 1000 eurolla. Suunnitelmassa kuvataan veden laadun nykytilaa, sen kehitystä vuosien saatossa, perustietoja Renkajärvestä, järveen laskevien ojavesien laatua, järveen kohdistuvaa kuormitusta, päätelmiä edellisten perusteella sekä toimenpidesuosituksia. Yhteensä 21-sivuisen selvityksen lopussa on taulukoita näytteenotoista sekä kartta Renkajärven ja sen laskuojien valuma-alueista. Nyt meillä on asiantuntijoiden laatimat suositukset siitä, mitä meidän kannattaa tehdä järvemme hyväksi.
Suunnitelma aukeaa tästä linkistä.

20.1.2010

Rimmin Räpylä 1/2010 on ilmestynyt

Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti on nyt luettavissa pdf-muodossa myös Renkajärvi-blogista. Se löytyy tästä linkistä. Kiitos kyläyhdistykselle hyvästä yhteistyöstä!

17.1.2010

Marjut Paulaharjun kirjallinen maisema Vuohiniemestä vuodelta 2005

Marjut Paulaharju on Renkajärven kesäasukas, lehtori, tietokirjailija, tutkija ja Bibliophilos -lehden päätoimittaja. Vuonna 2005 Marjut julkaisi lehdessään oheisen kuvauksen Renkajärvestä. Artikkelissa yhdistyy hyvin 2000-luvun tunnelmat edellisten vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen tapahtumiin näillä seuduilla. 

Vuohiniemen kartta vuodelta 1750

Renkajärven pitkäaikainen kesäasukas Erkki-Sakari Harju lähetti blogissamme julkaistavaksi mielenkiintoisen historiallisen kartan. Erkki-Sakari on maanmittausneuvos, joka on työskennellyt pääkartografina AffectoGenimap Finland Oy:n kustannusyksikössä. Tässä hänen saatekirjeensä sekä alla kartta, jonka saat suuremmaksi klikaamalla. Kiitos mielenkiintoisesta historiallisesta löydöstä!

Liitän mukaan Ruotsin sota-arkistosta löytämästäni kartasta otteen, missä on Renkajärven Hattulan puoleinen osa. Kyse on todennäköisimmin pitäjänkartasta kaavaltaan neljätuhatta kyynärää yhtä tuumaa kohden (metrisessä järjestelmässä n. 1:80000). Erikoista kartassa ovat merkinnät alueen maastosta ja puustosta. Kartan valmistusvuosi on noin 1750. Edelleen siitä löytyy yhteys Härkätielle sekä Luurilan kohdalta järven ylittävä Takäjärvelle menevä talvitie, joka esiintyy myös 1864 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa.



12.1.2010

Senja Lindqvist (93 v) muistelee elämäänsä Renkajärven rannoilla


Rimmilässä asuu vuonna 1917 syntynyt Senja Lindqvist. Hänellä on kirkkaita muistoja Renkajärven rantamilta Kaarteesta, Vuohiniemestä ja Rimmilästä. Näitä muistoja on koottu kahteen n. 20 minuutin esitykseen, joita havainnollistavat vanhat valokuvat. Lämpimät kiitokset Senja Lindvistille! Näiden muisteluiden avulla opimme ymmärtämään paremmin kotiseutumme historiaa ja entisaikojen elämää.

Senja Lindqvistin muistoja 1920-1930

Senja Lindqvistin muistoja 1940-2010

7.1.2010

Yhteenvetoa Renkajärven säästä

Renkajärven suojeluyhdistyksellä on tavallista tarkempi sääseuranta, koska saamme tilastoja sekä Pakarisen Karin manuaalisesta seurannasta että Perttu Laaksosen digitaalisesta järjestelmästä. Tässä joitakin tuloksia vuoden varrelta:
  • vuoden 2009 kokonaissademäärä (lumi vedeksi sulatettuna) oli 638 mm
  • kovin pakkanen -28,3 oli 3.1.2010
  • kovin pakkanen tuulen vaikutus huomioiden -30,3 oli 16.12.2009
  • päivän pienin maksimilämpötila -21,8 oli 6.1.2010
  • sateisin päivä 51,3 mm oli 25.11.2009
  • sateisin tunti 51,1 mm oli 25.11.2009
  • kovin tuulenpuuska 27,6 m/s oli 25.11.2009
  • tuulisin päivä k.a. 17,9 m/s oli 25.11.2009
  • korkein ilmanpaine 1024,4 mb oli 17.12.2009.
Paras näkösyvyys Renkajärvessä oli syyskuussa, jolloin näkösyvyyttä oli hiukan yli 3 metriä. Renkajärven pinta oli korkeimmillaan tammikuussa noin 25 senttiä yli kartan 0-tason ja matalammillaan syyskuussa noin 5 senttiä alle kartan 0-tason. Joulukuun aikana järven pinta alkoi laskea. Vuoden 2008 joulukuussa veden pinta oli 30 senttiä korkeammalla kuin joulukuussa 2009.

Kiitos Karille ja Pertulle arvokkaasta työstänne yhteisen ympäristömme seurannassa!