30.11.2009

Suojeluyhdistys sai avustuksen Hattulan kunnalta

Hattulan teknisen lautakunnan 19.5.2009 tekemän päätöksen § 26 mukaisesti Renkajärven suojeluyhdistys on saanut  1000 euron toiminta-avustuksen Renkajärven suojelusuunnitelman laatimiseen. Kiitos Hattulan kunnalle toimintamme tukemisesta!

Hallitus

29.11.2009

Elämää Hämeessä 1900-luvun alussa

Tammelan Portaan kylässä vuonna 1963 kuvattu lyhytelokuva kertoo hyvin, millaista maalaiskylän elämä oli noin 100 vuotta sitten. Portaan kylä on vanhan Härkätien varressa 40-50 km linnuntietä lounaaseen Renkajärveltä.

28.11.2009

Valokuvauskilpailusta ja vuosikokouksesta

  1. Renkajärven suojeluyhdistys järjestää jälleen ensi keväänä valokuvauskilpailun, jonka kuvista valitaan parhaat Renkajärvi-kalenteriin viimevuotiseen tapaan. Nyt kannattaa ottaa kamerat esiin laatikoista ja lähteä napsimaan kilpailukuvia Renkajärvestä ja sen ympäristöstä.
  2. Yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 30.1. klo 13 Vuohiniemen rukoushuoneella. Kutsu ja kokousasiakirjat julkaistaan myöhemmin. Tervetuloa mukaan!

26.11.2009

Mistä nimi Renkajärvi on peräisin?

Renkajärven suojeluyhdistys sai mielenkiintoista sähköpostia Jyväskyläläiseltä Ilmari Kososelta. Hän on tutkinut paikannimien etymologiaa, ja on tullut alla kuvattuun johtopäätökseen. Kiitos Ilmari Kososelle alustuksesta! Toivottavasti saamme tästä aiheesta vilkasta keskustelua blogiimme. Klikkaa ilmakuva suuremmaksi!





Nimiselitys löytyi unkarin sanastosta:

Renkajärvi sai nimensä soraharjuistaan

Renkajärvi on saanut nimensä järven soraharjuista, sillä sana renka on tarkoittanut harjannetta, ylänköä. Tämä selitys löytyy unkarin sanastosta, missä sukulaiskielenä on suomen kielen ja unkarin kielen vanhaa yhteistä sanastoa.

Eräiden koulutushankkeiden yhteydessä olen kartoittanut Suomen vanhaa paikannimistöä, vaikka olen ammatiltani metsänhoitaja, en mikään kielen tutkija enkä historian tutkija. Minulle oli yllätys, että nimistön tutkijat eivät ole muistaneet, että suomen kieli ja unkarin kieli ovat sukulaiskieliä ja että niissä on myös yhteistä sanastoa. Nimenomaan luontoon liittyvää vanhaa sanastoa. Ja niinpä vain unkarin sanastosta löytyy selitys sanalle renka. Sana reng tarkoittaa yksinkertaisesti 'harjua'.

Renkajärvi on siis saanut nimensä niistä harjuista, jotka työntyvät kaakosta järveen ja jotka ovat muinaiskansan kielessä olleet reng, renka. Nimensä järvi on saanut jo ainakin 1500 vuotta sitten aikana, jolloin Hattula sai vakituisen maanviljelyasutuksensa, mutta erätalous erämaajärvillä oli edelleen laajaa. Ja Renkajoki on samalla tavoin 'Harjun joki'. Ja koko Rengon pitäjä on siis nykysuomen kielellä nimeltään 'Harju-kylä'. Siellä jokireittiä ja sen kapeita järviä reunustavat molemmin puolin soraharjut.

Aikoinaan nimistön tutkija Viljo Nissilä yritti laajan saksalaisihailun aikana esittää, että kaikki Renka- ja Renko-nimet ovat saaneet alkunsa germaanien henkilönimestä Renco jne. Prof. Seppo Suvanto esitti, että Renko sai nimensä järvestä ja joesta renkaana Hattulan ja Rengon ympärillä. Sami Suviranta ja Matti Vilppula Suomalaisessa paikannimikirjassa v. 2007 esittävät Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijoina, että Renko-nimet ovat tulleet kahdeksikon muodosta järvissä ja joissa.

Renkajärven luontoa tutkinut prof. Matti Nuorteva puolestaan esitti, että renkalintu tarkoitti kuikka-lintua ja sen nimestä renka on Renkajärvi saanut nimensä (renkaat järven pinnalla kun kuikka on sukeltanut - palstan ylläpitäjän huomautus). Tätä kertomusta Renkajärven nimestä kertovat nyt järven rantojen asukkaat.

Mutta kukaan noista nimen tutkijoista ei ole huomannut, että unkarin sanastossa reng tarkoittaa yksinkertaisesti ’harjua’. Se ei ole yleisin nimitys harjulle, mutta tarkoittaa unkarissa kalliomäkeä ja ylänköä muutenkin. Ja unkarin kielessä rengeteg erdo tarkoittaa metsäaluetta, jotka Unkarissa ovatkin ylänköjä kun tasangot ovat peltoa ja pustaa.

Renk-alkuisia harjujen ja mäkien nimiä ei Suomessa ole kovin monta. Mutta Renkajärvessä järveen työntyvä harjujono on järvimaiseman merkittävin piirre. Samoin Renkajoen varren harjut Hattulan ja Rengon puolella. Renkomäki Lahden kupeessa on saanut jo muinaiskansalta nimensä Renkomäki 'Harjumäkenä'. Se on 4-tien varressa selvästi nouseva harjumäki tien itäpuolella, erillään varsinaisen Salpausselän harjuista.

Kauhavalla Renkolanmäki on tasaisella Pohjanmaalla selvästi erottuva harju. Nurmijärvellä Renksuo on sekin korkeiden harjujen maastoa. Nummi-Pusulassa on talonnimi Renka hyvin korkeiden mäkien kupeessa. Rengon puolella Alajärven rannalla oleva Renkovaha on sekin hiekkakummulla. Kysymys on siirtolohkareesta, jota lounaisessa Suomessa on nimitetty nimityksellä vaha. Perimmältään tuo sana vaha kuten paikannimet Vahto, talonnimet Vahtola, Ahtiala, Ahto ja jopa Vahva-nimet kaikki tarkoittavat kallio- tai hiekkatörmää slaavien sanasta svah, jonka muinainen suomalaiskansa on ottanut sanastoonsa. Hattulassakin on Vahonpää harjun törmän nimenä.

On erittäin kummallista, että kielentutkijat eivät tosiaan ole katselleet unkarin sanastoja. Esimerkiksi Köyliön pitäjän ruotsinkielisen nimen Kjulo takaa paljastuu muinaissuomen sana, joka on edelleen unkarinkin kielessä ja tarkoittaa 'kokousta, käräjäpaikkaa'. Köyliönsaari on ollut käräjien saari.

Hämeen maakunnan ruotsinkielisen nimen alkumääre Tavast- on muinaista suomen ja unkarin yhteiskieltä ja nykyunkarin kielessä tarkoittaa yksinkertaisesti 'järveä'. Esimerkiksi Balaton-järvi on unkarin kielellä Balaton tava! Suomessa on viitisenkymmentä järveä ja lampea, joiden nimen alkuna on Tava- tai samaa tarkoittava Tastu-.

On kyllä ollut jo varhain tutkijoita, jotka ovat huomanneet Hämeenlinnan nimen Tavasteby osan tavaste rakenteeltaan suomenkieliseksi sanaksi. Mutta kaikille heille on jäänyt tuntemattomaksi tuon sanan tavas lopullinen alkuperäismerkitys – nyt tässä edellä selitetty.

Renkajärven nimistössä on toinenkin ’harjua’ tarkoittava sana. Järven rantamilla harjujen välissä lampi nimeltään Kautiolammi on balttikielen sanastoa škautne, ja alkumääre Kautio tarkoittaa sekin tosiaan ’harjua’. Siis Harjulammi. Sama sana on mm. Euran Kauttuan kosken nimenä, kosken viereisten harjujen mukaan, ja nimeä esiintyy muuallakin harjunimistössä. Tuo nimi on yksi niistä lukuisista maastopaikannimistä, jotka kertovat varhaisrautakautisista balttiasukkaista täällä. Heistä, jotka sitten myöhemmin vaihtoivat kielensä etelästä tulleiden suomenkielisten kieleen.

Hattulan pitäjä on kaikkein rikkain muinaisnimien pitäjä Suomessa. Siellä löytyy kivikautisen kielen sanastoa paikannimissä, balttikielen sanastoa ja tätä suomen ja unkarin yhteistä muinaissanastoa, joka on jo kauan sitten väistynyt täällä Suomessa pois käytöstä, mutta on käytössä olevaa kielen sanastoa nykyisessä unkarinkielessä.

Pirjo Mikkonen esittää mainitussa Suomalaisessa paikannimikirjassa v. 2007 Hattulan nimestä, että ’onpa nimi Hattu tullut Hämeeseen mitä kautta tahansa, on se germaanislähtöinen ikivanha henkilönimi’. Tuo Pirjo Mikkonen on yksi noista lukuisista germaaniromantikoista, jotka edelleen etsivät meille suomalaisille germaanijuuria ihailemistaan saksalaisista. Omat löytöni kyllä osoittavat, että Hattula-nimi pitäjän nimenä on sekin tätä samaa suomalais-unkarilaista maastopaikkasanastoa, sillä hátság on nykyisessä unkarin kielessä sekin juuri ’harjua’ tarkoittava sana. Tuo vanha pitäjän nimi Hattula on sen alkuosa. Ja tullut siitä, että Hattulassa on kirkonkylän seudun vesistöjen varsilla nuo pitkät harjujaksot, joista Parolanharju on korkein.

Yksi ’harjannetta, ylänköä’ tarkoittava sana unkarissa on hegyhát, jonka alkuosa häkki on Suomenkin maastopaikkasanastoissa esiintyvä sana, mm. Kangashäkin ja Pyhä-Häkin harjujen nimissä ja paljon muuallakin, vaikka ei esiinny muuten runsaassa Hattulan harjunimistössä.

Muuallakin Suomessa on todella lukuisasti Hattu-nimistöä juuri harjujen, mäkien ja vaarojen niminä. Niitä tuskin kukaan germaanimies on käynyt ristimässä nimikaimoikseen. Näitä nimiselityksiä olen löytänyt vaikka kuinka paljon. Ja niistä olen kirjoittanut lehtijuttuja jo kohta sata kappaletta maakunta- ja paikallislehtiin, kun virallisten tutkijoiden selitykset ovat niin laajalti täysin virheellisiä ja puutteellisia.


Tietolähteitä: ’Kansalaisen karttapaikka’ peruskarttojen paikannimistöhaut ja unkarin kielen sanakirjat.

Metsänhoitaja Ilmari Kosonen Jyväskylä
GSM 0500 103442

18.11.2009

Vielä soranotosta Myllykylästä

Viitaten aikaisempaan 12.11. julkaistuun blogiartikkeliin Morenia Oy:n soranottoluvasta, Hattulan kunnan sivuilta löytyy ympäristötietokartta (klikkaa viereinen kuva suuremmaksi), josta selviää Onkilammen ja Tunturilammen Natura-alueet (punainen alue) sekä se, että Myllykylän kylämiljöö on määritetty kulttuurihistoriallisesti maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi (vihreä alue). Koko harjualue Jokiharjusta kaakkoon päin kohti Miekolammea on määritetty 1-luokan pohjavesialueeksi (sininen katkoviiva ja merkintä pv1). Mahdollinen Morenian soranottopaikka on juuri tällä alueella!

PS
Vuohiniemen kylän "keskus" on sekin toisessa kartassa (klikkaa suuremmaksi) noteerattu kulttuurihistoriallisesti maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi.

Kartat löytyvät seuraavista linkeistä Vuohiniemi ja Myllykylä.

13.11.2009

Renkajärven vedenlaatu syksyllä 2009

Renkajärvestä otettiin syystäyskierron aikaiset vesinäytteet 14.10.2009. Syystäyskierron aikaisen näytteenoton tarkoituksena on tarkistaa, että päällys- ja alusveden lämpötilaerot tasoittuvat ja että koko vesimassa hapettuu.

Renkajärven vesi oli lokakuussa tasalämpöistä pinnasta pohjaan ja se oli hyvin hapettunut alusvettä myöten. Syystäyskierron ansiosta vesi oli muutenkin tasalaatuista kaikissa syvyyksissä. Vesi oli niukkaravinteista, lievästi humuspitoista ja sen puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä. Levän määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli niukkaravinteisuutta ilmentävä. Rautaa vedessä oli vain niukasti ja sen sameus oli lähes olematonta.

Renkajärven vesi oli lokakuussa 2009 laadultaan erinomaista ja tasalaatuista, koska syystäyskierto oli sekoittanut vesimassan. Alusveden loppukesän hapenvajaus oli täydentynyt kierron ansiosta .

Klikkaa oheinen taulukko suuremmaksi!

12.11.2009

Morenia Oy hakee soranottolupaa Kekoharjusta

Tiedoksemme seuraava Anne Henriksson-Lehtisen lähettämä sähköpostiviesti:

"Sain Hattulan kunnalta 27.10. päivätyn kirjeen Morenia Oy:n lupahakemuksesta, johon voi alueen rajanaapurina tehdä huomautuksen 7 päivän aikana. Morenia hakee lupaa Kekoharjusta soranottoon 10 vuodeksi 2.4 hehtaarin alueelta, vuotuinen otto olisi 9500 kuutiota hiekkaa ja soraa. Kekoharju sijaitsee Kekolammin ja Pitkälammin läheisyydessä (Hämeenlinnasta tultaessa Renkajärventien oikealla puolella 400 metriä ennen Renkajoen siltaa). Se on Jokiharjun ja Onkilammen harjun jatke. Alue on I-luokan pintavesialueeksi luokiteltu ja sijaitsee paikallisesti merkittävällä maisema-alueella, noin 300 m päässä on Tunturi-ja Onkilammen Natura 2000-alue."

5.11.2009

Maini Niileksen tuokiokuva Renkajärveltä vuonna 1985

Voiko valokuva kertoa totuuden aurinkoisista kesäpäivistä, pienistä onnen hetkistä uuden ja ihan oman koiran kanssa. Isovaarin kangaskanootti ei vuotanut mistään paikasta. Purjetta siihen ei uskaltanut laittaa, jos vaikka tuuli olisi yltynyt ja kanootti kaatunut. Miten niin tyynenä päivänä olisi voinutkaan purjehtia, ei tuulen virettäkään. Joka kerta kun melan toinen pää nousi vedestä, pieni pisarajono juoksi pitkin puuvartta, kunnes taas pysähtyi toisen lavan noustessa vuorostaan ylös. Jos paljon meloi, tuli kipeitä rakkoja kämmeniin. Pieni Lilli-koira istui tyynenä kokassa ja katseli laiturilla olevia ihmisiä. Veden kuvajaisen rikkoi vain melan sujahtaminen veden pinnan läpi.

Maini Niiles

Kuvassa Maini & corgi-Lilli
Vuohiniemessä Renkajärvellä kesällä 1985
Klikkaa kuva isommaksi!

1.11.2009

Renkajärvi on saamassa jääpeitteen

Tänään sunnuntaina 1.11. klo 9 aamulla näytti siltä, että Renkajärvi on saamassa jääpeitteen. Pienemmät järvet ja lammet olivat jo jääkantensa saaneet. Renkajärven pintalämpötila oli +3 astetta, ja yöpakkanen oli käynyt kovimmillaan jo -9 asteessa. Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi.