29.8.2010

Renkajärven väriluvusta ja näkösyvyydestä

Matti Peltola esitti kesäjuhlilla tavoitteeksemme saada Renkajärven näkösyvyys 1950-luvun tasolle. Näkösyvyys on suoraan riippuvainen väriluvusta. Väriluvun muutokseen ovat vaikuttaneet eniten soiden ja metsien ojitukset sekä istutusten yhteydessä tehtävä kaivutyö.  Soilta valuu lauhoina talvina lähes koko vuoden ruskeaa ja humuspitoista vettä Renkajärveen. Kari Pakarinen ja Timo Laaksonen seuravaat kuukausittain näkösyvyyttä. Seurannan tulokset löytyvät täältä. Koko vuoden keskimääräinen nökösyvyys on Renkajärvessä n. 2,5 metriä. Parhaimmillaan päästää syksyisin hiukan yli kolmen metrin näkösyvyyteen.

27.8.2010

Hattulan eteläisten vesistöjen rantaosayleiskaavan voimaantulo

Hämeen Sanomissa oli 26.8.2010 Hattulan kunnan kuulutus, jossa kerrottiin seuraavaa: "Hattulan kunnanhallitus on 31.5.2010 (§ 146) maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 201 §:n mukaisesti määrännyt Hattulan kunnanvaltuuston 19.11.208 (§ 69) hyväksymän Hattulan Eteläisten Vesistöjen rantaosayleiskaavan tulemaan voimaan muilta osin kuin Hämeenlinnaan 1.1.2009 luovutetun alueen ja Katinalan kylän valituksen alaisen tilan Lähdenranta osalta."

Rantaosayleiskaava löytyy tästä linkistä.

17.8.2010

Professori Pertti Uotilan kasvihavainnot Renkajärvestä

Pertti Uotila on tutkinut Renkajärven vesikasvillisuutta. Hänen haastattelunsa oli tänään Radio Hämeessä. Professori Uotilan mukaan Renkajärven vesikasvillisuus kertoo, että järvi on pysynyt puhtaana. Tätä todistavat sellaiset kasvit kuin nuottaruoho, rantaleinikki ja tummalahnanruoho.

Kaarlo Linkola tutki Renkajärven vesikasvillisuutta jo 1930-luvulla. Kasvilajien muutokset ovat suhteellisen vähäisiä tuosta ajasta. Lähinnä lehmien laiduntamisen loppuminen on vaikuttanut pikkuisen äimäruohon häviämiseen. Myös ratamosarpio on vähentynyt samasta syystä. Vastaavasti leveäosmankäämi, keltakurjenmiekka ja karvalehti ovat lisääntyneet osittain ihmisten levittämänä.

Haastattelusta toimitettu artikkeli kuvineen löytyy täältä.

PS.
Susanna Paasivaara tutki Renkajärven rantakasvillisuutta vuonna 2001. Hän löysi yhteensä 370 ruoho- ja puuvartista lajia. Tutkimuksesta oli artikkeli Hämeen Sanomissa.

12.8.2010

Renkajärveläisen parakraahvit

Tällaiset ohjeet on jaettu kaikkiin Renkajärven ympäristön postilaatikoihin. Niitä oli jaossa myös kesäjuhlilla Rimmilässä. Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi!

Pieni kilpailu: kirjoita nämä ohjeet jollakin hallitsemallasi murteella, hauskasti ja nasevasti sekä lähetä ne sihteerille markku.kuivalahti(at)hamk.fi. Julkaisemme kaikki täällä blogissa ja paras palkitaan kesän 2011 kesäjuhlilla.

4.8.2010

Juryn lausunto valokuvauskilpailusta ja kaikki kuvat

Sini Kekäläisen kuva "Renkajärvellä sateenkaariakin on kaksi ja ne ovat maailman kauneimpia", jaettu 1. sija

Tässä on linkki juryn lausuntoon 10 parhaan kuvan osalta.

Kilpailuun lähetetyt 116 kuvaa löytyvät tästä linkistä. Voit suurentaa katsellessasi kuvat täyden ruudun kokoon painamalla F11 -näppäintä.

Kiitos kaikille osallistujille sekä tuomaristolle Matti Remekselle ja Pentti Mansukoskelle. Saimme jälleen hienon kilpailun ja sen tuloksena edustavan Renkajärvi-kalenterin.

1.8.2010

Renkajärvi-aiheisen kilpailun vastaukset

1. Renkajärven pituus 8,15 km on mitattu Rimminlammen pohjoispäästä Salminhiekan etelärantaan. Kynnöslammea ei ole laskettu mukaan. Jos Kynnöslammi lasketaan samaan järveen kuuluvaksi on kokonaispituus 8,80 km.

2. Levein kohta on 1,25 km. Se löytyy sekä Renkalahden kohdalta pohjoisselältä että Paasian kohdalta eteläselältä.

3. Kapein kohta 100 m on etelä- ja pohjoisselät erottava kapeikko. Jos ollaan kirjaimellisen tarkkoja, kapein kohta on Rimminlammen ja pohjoisselän yhtymäkohta, jonka leveys on 50 m. Kapeimmalla kohdalla kuitenkin yleisesti käsitetään ensin mainittua kapeikkoa.

4. Renkajärven keskiveden pinnankorkeus merenpinnasta laskettuna on 121,9 m.

5. Nurmijärven rosvot surmasivat mylläri Juha Tättingin 22.9.1822 Vuohiniemen myllyllä. Tästä tapahtumasta ja muusta ilkivallasta Vuohiniemessä kertoo professori Heikki Ylikangas Nurmijärven rosvoja käsittelevässä kirjassaan.

6. Renkajärven tapahtumista kertoi pakinoissaan sanomalehti Uuden Suomen pakinoitsija Väinö Nuorteva, taiteilijanimeltään Olli. Hän kuoli v. 1967.

7. Kalevala korun tuotannossa on rintakoru nimeltään Luurilan lintu. Sen malli perustuu hopea-aarteeseen, joka löydettiin Luurilan mailta. Kyseinen aarre oli kaivettu maahan 1000 – luvulla.

8. Venäläisen 1:42 000 mittakaavaisen maastokartan suomenkielisessä versiossa Renkajärvi on kirjoitettu muotoon Renkon järvi. Kartan valmistumisajankohta on 1900-luvun alku.

9. Renkajärven rantavesien yleinen kasvi on lahnaruoho.

10. Maanalaisia käytäviä kaiveleva otus on kontiainen, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä maamyyrä.



Tietokilpailun taso:

Vastauksia tuli 42 kpl joista 3 nimetöntä. 10 oikein vastauksia ei löytynyt, 9 oikein oli 3 kpl, näistä arvottiin voittajaksi Päivi Lehtovaara. Vastausten keskiarvo oli 5,5 . Vaikeimmiksi kysymyksiksi osoittautuivat Renkajärven fyysiset mitat.

Renkajärven syvyys:

Vastauksia annettiin 12 kpl, joista Heikki Lindqvistin ilmoittama syvyys ja paikka olivat oikein. Erikoista vastauksissa oli se, että syvimmiksi kohdiksi merkityt pisteet olivat erittäin hyvin järven todellisten syvänteiden kohdalla.

Kesällä 2009 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) suorittamien luotausten mukaan Renkajärven syvin paikka on Rimminselällä, Mäntyniemestä 500 m pohjoiseen. Mitattu syvyys on 29,27 m. Suojeluyhdistyksen retkikunta kävi suorittamassa paikalla tarkistusmittaukset, missä kaikuluotainhavainto varmistettiin naruluotauksella. Syvimmän paikan YKJ-koordinaatit ovat SYKEn ilmoituksen mukaan 3341857, 6765995.

Saadun ilmoituksen mukaan Renkajärven syvyystietojen pitäisi tulla Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan ja samalla uusiin maastokarttoihin vuoden 2011 aikana.

Erkki-Sakari Harju