27.4.2009

Vesistöjen tilan seuranta 2009 (luonnos)

Ympäristöasiantuntija Heli Jutila tiedottaa seuraavaa (luonnos 5.2.2009):

Ympäristöasiantuntija on valinnut vuoden 2009 seurantakohteiksi seuraava vesistöt (Sulkuihin on merkitty näytteenottoajankohta T= talvi ja K= kesä.):
Hattulassa Lehijärvi (TK) ja Tömäjärvi (K). Hämeenlinnassa: Hauhon kaupunginosassa Kenkijärvi (TK), Urasjärvi (TK), Kalijärvi (K) ja Särkijärvi (K); Kanta-Hämeenlinnassa Katumajärvi (TK), Iso-Munakas (K) ja Hirvilampi (K); Kalvolan kaupunginosassa Rimminlammi (K) ja Kotkajärvi (K), Lammin kaupunginosassa Ekojärvi (TK), Hervonjärvi (K) ja Nerosjärvi (K); Rengon kaupunginosassa Leskijärvi (K), Raidonjärvi (TK) ja Ruokojärvi (TK) sekä Tuuloksen kaupunginosassa Kastanajärvi (K), Lehee (K) ja Takanen (K) ja Pannujärvi (kasviplankton). Kalastotutkimusta on suunniteltu Renkajärvelle. Talvinäytteenoton tulokset ovat jo valmistuneet ja alustava kuvaus tuloksista on luettavista ympäristöpalvelujen nettivisuilta (http://www.hameenlinna.fi/Ymparisto-ja-luonto/Luonto-ja-elaimet/Ympariston-tilan-seuranta/Vesistojen-tila/Vesistotutkimukset/).

Hämeen ympäristökeskus on ilmoittanut tekevänsä neljä kertaa vuodessa tapahtuvaa näytteenottoa seuraavilla kohteilla vuonna 2009: Äimäjärvi, Renkajärvi, Iso-Roine, Kukkia, Hauhonselkä, Pyhäjärvi, Ilmoilanselkä, Kuohijärvi, Ormajärvi, Mommilanjärvi, Pääjärvi, Evojoki, Suomenjoki-Porraskoski, Padasjoki. Hämeen ympäristökeskus ottaa lisäksi kertaluonteiset kartoitusnäytteet vuoden 2009 talven aikana seuraavista järvistä: Vuolijärvi, Säynäjärvi, Ylinen Rautjärvi, Iso Vehkajärvi, Savijärvi, Pyyttämö ja Kyynäräjärvi.

Velvoitetarkkailuissa tutkitaan Hauhonselän, Kirrisen ja Vuorenselän veden laatua Hauholla, Vanajaveden ja Alajärven laatua Hämeenlinnassa ja Hattulassa sekä Renkajoen ja Heiniojan veden laatua Rengossa sekä Ormajärven, Mommilanjärven ja Evojoen veden laatua Lammilla. Vanajaveden reitillä kalaston PCB-pitoisuus, rantojen tarkkailu, vesikasvillisuus, pohjaeliöstö ja sedimentti ovat olleet seurantakohteina normaalin veden laadun seurannan vuoksi. Lammin biologisella asemalla on käynnistymässä vuoden 2009 alussa Vanajanselälle kohdistuva automatisoitu sinilevien ja veden laadun seuranta.

heli.jutila@hameenlinna.fi

26.4.2009

Jäät lähtevät Renkajärvestä 26.4.2009

Tänään sunnuntaina oli mielenkiintoista seurata jäiden lähtöä Vuohiniemessä. Tuuli oli melko voimakas etelän suunnasta, joten jäät kasautuivat pohjoisrannalle. Siinä jäiden seassa telkät tekivät perhesuunnittelua ja hauet aloittelivat kutuaan. Joinakin vuosina jäät ovat siirrelleet suuria kiviä ja rulanneet laiturin nurmikon kuin tyhjää vaan. Valtava voima tuolla hauraalla jäämassalla.

22.4.2009

Kevättalven mittaukset Mäntyniemestä

Tästä likistä aukee viimeiset mittaustulokset Renkajärven tilasta. Matti Peltola on vertaillut tuloksia, jotka ovat miltei samat kuin viime vuonna. Tässä oleelliset huomiot:
- happitilanne on nyt hiukan parempi kuin vuosi sitten
- fosfori on pysynyt samana
- typpi on pysynyt samana
- väriluku on hiukan huonontunut, nyt 60 – viime vuonna 50.

16.4.2009

Myllynkiven kirjoitus?

Oheinen kuva esittää Myllykylän kosken partaalla olevaa entistä myllynkiveä (tai sen puolikasta). Tietääkö tai keksiikö joku mitä siihen on kirjoitettu? Kysymyksen ja kuvan lähetti Kalevi Eklöf. Klikkaa kuva suuremmaksi. Vastaukset tai arvaukset voit jättää klikkaamalla kommenttilinkkiä.
Lisää kuva
Olisiko kivien teroittaja jättänyt jonkin viestin jälkipolville?

Kuikista ja kaakkureista

Hei

Selailin tässä teidän suojeluyhdistyksen sivustoja mutta silmääni ei sattunut mistä moinen nimi Renkajärvi on tullut. Minulla on siihen kyllä oma stoori olemassa joka on osaksi vanhaa muistitietoa. Kyllä Nuorteva oli oikeilla jäljillä todetessaan että nimi viittaa lintuihin, mutta ei ihan osunut oikeaan. Kun aikoinaan ruvettiin antamaan paikoille karttanimiä niin ne liittyivät hyvin paljon paikan luonteeseen ja ominaisuuksiin. Niin uskon myös Renkajärven nimen kohdalla käyneen. Nimellä ei ole mitään tekemistä sanan Renko kanssa. Kuten tekin olette todenneet että järvi on hyvin kalaisa, kapea ja paljon saaria sekä runsaasti kuikkia. Tästä seuraa että järvellä on keskimäärin muihin järviin nähden paljon tyyniä iltoja. Sitten ne kaakot joista mainitsin aikaisemmin kalastelevat hyvällä kalajärvellä näin syntyi renkaita järven pintaan. Uskon että tämä on järven alkuperäinen nimen lähde. Onhan Hattulassa ja Rengossa, Hauholla Kaakkolampi, eikä ne ole paikkoja jotka ovat jostain kaakon suunnassa. Linnun nimet ja niistä johdannaiset esiintyvä paikan niminä ympäri Suomea ja paljon Hämeessä.

Tämä oli minun versio Renkajärvestä.

Sain tästä hyvän aasinsillan itse asialleni. Olen seurannut kuusikymmen luvulta asti järven kaakkoja (vanha nimi kuikille ja koskeloille). Näistä lähimpänä sydäntäni on kaakkuri joka vähee paikoitellen Kanta-Hämeessä kuten kylmänkukkakin. Taasen kesän koittaessa olisin kiitollinen jos saisin kaakkurihavaintoja teiltä asukkailta. Kaakkurit itse ei pesi Renkajärvessä mutta käyvät siellä kalassa hyvin kaukaakin.Lintu itsessään on hyvin helppo tunnistaa. Lentää korkealla ja kaakattaa kuuluvasti ka-ka-ka-kaa. Nämä lento havainnot ovat tärkeitä eli seuraavista tiedoista olen kiinnostunut
-lentosuunta
-tuliko vai lähtikö järveltä
-päivämäärä ja kelloaika

Näitä havaintoja teille on varmaan kertynyt menneiltä vuosiltakin. Myös lakanneista lentosuunnista havainnot ovat tärkeitä.

terveisin alajuoksun poika

Kalevi Eklöf
Suvirinne 35
14300 Renko
GSM + 358 500 774 688
FAX + 358 3 6823 057

Katso aiheesta myös Wikipediasta!

14.4.2009

Jäsenmaksuista ja valokuvakilpailusta

Renkajärven suojeluyhdistyksellä on nyt yhteensä 165 jäsentä. Tosin osa ei ole vielä ehtinyt maksaa vuoden 2009 jäsenmaksua, mutta joka tapauksessa jäsenkehitys on ollut suotuisaa. Vuoden 2009 aikana yhdistykseen on liittynyt jo 21 uutta jäsentä. Jokaisen meistä kannattaa markkinoida jäsenyyttä naapureille ja tuttaville. Jäsenmaksun tiedot ja ohjeet löytyvät webbisivuiltamme tästä linkistä.


Renkajärvi-aiheiseen valokuvauskilpailuun toivotaan runsasta osanottoa. Lähetä siis parhaat otoksesi täältä löytyvien ohjeiden mukaisesti, kiitos!


Oheinen kuva on otettu Renkajärveltä Vuohiniemestä 12.4. Joutsenet ovat isoja lintuja, mutta pienikin sula paikka riittää levähtämiseen ja ruokailuun. Voit klikata kuvan suuremmaksi.