Luonnonmukaisia menetelmiä maankuivatukseen

Video ja esitellyt kunnostukset on tehty osana Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanketta, joka on toteutettu Hämeen ELY-keskuksen myöntämällä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 rahoituksella.

Tuomenkehrääjänkoin tuotoksia

Lähellä rantaa olevaan tuomeen hyökkasi viime kesänä tuomenkehrääjät. Aluksi koko puu oli kuin kummitus, valkoisen harson peitossa. Kaikki lehdet hävisivät. Loppukesästä tuomi yritti vielä puhkaista sisältään uusia lehtiä. Nyt puu on kuin elmukelmuun kääritty. Saas nähdä mitä ensi kesä tuo tullessaan. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Kantojen kiskonnasta

Keskustelimme viimeisessä hallituksen kokouksessa metsähakkuista ja erityisesti mätästyksestä ja kantojen ylös nostamisesta. Sateiden jälkeiset valumavedet ottavat möyhitystä maasta mukaansa niin kiintoainesta kuin ravinteitakin. Tässä linkki asiaa koskevaan artikkeliin.

Varkaita liikkeellä

Autowitch

This photo has Some Rights Reserved

Kaipaisen Osmo lähetti viestiä, että Myllykylän päässä Renkajärveä on käyty ikkunan kautta parissa  mökissä. Ikkunoita on rikottu, pengottu laatikoita ja lääkekaappeja. Arvoesineet kannattaa siirtää talveksi pois mökiltä.

Ruokosuonojan laskeutusalttaat valmistuivat

Entisen Vuohiniemen kansakoulun kohdalla Renkajärventien toisella puolella on Ruokosuonoja. Maanomistaja Mauri Luurila on tehnyt arvokkaa työn kaivamalla ojaan kolmen padon selkeytysaltaan. Renkajärven suojeluyhdistys tilasi patoihin tarvittavan kiviaineksen. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Lämpimät kiitokset Maurille!

Lammin Koiransuolenojassa on saatu hyviä kokemuksia tällaisen patosarjan toimivuudesta. Kiintoaines ja sen sisältämä fosfori jää tehokkaasti altaisiin. Vanajavesikeskuksen Lammille viime keväänä rakentamat altaat pidättävät keskimäärin jopa 45 % yläjuoksulta tulevasta kiintoaineesta. Runsaan kuukauden aikana huhti-toukokuussa altaat pidättivät yhteensä 7 600 kg kiintoainetta. Altaiden pidätystehokkuus vaihtelee virtaamatilanteen mukaan, mutta parhaimmillaan se on ollut jopa 1 000 kg vuorokaudessa.

Altaiden fosforinpoistotehokkuudesta ei ole vielä tuloksia, mutta odotettavissa on, että kiintoaineksen mukana on saatu pidätettyä merkittävä osuus puroveden fosforista. Tulokset osoittavat, että pienetkin altaat, jotka hidastavat purojen virtaamaa, puhdistavan tehokkaasti järviin valuvia vesiä. Altaiden vaikuttavuustutkimuksia jatketaan koko kesän.

Mikä lintu?

Tällainen vieras odotti mökin kuistilla. Niskat olivat nurin. Lähin ikkuna on noin 3 metrin päässä. Mikä lintu mahtaa olla kysymyksessä? Klikkaa kuva suuremmaksi.

Renkajoen koskien kalaportaiden suunnitelmat esiteltiin

Kuittilankosken partaalle oli tänään 25.10. kokoontuneena runsaat 20 henkilöä kuulemaan, miten Kuittilankosken, Vahteristonkosken ja Hiittankosken padot voitaisiin uusia pohjapadoiksi. Tilaisuuden avasi Kari Rannisto ELY-keskuksesta. Suunnitelmia esitteli Markku Vähäkäkelä FCG Oy:stä ja kalastusasiantuntemusta toi Vesa Lehtimäki. Vesaa haastateltiin myös Hämeen alueradioon ja Hämeen alueuutisiin.

Vanhat patorakennelmat ja tukkirännit on tarkoitus jättää paikalleen. Pohjapadot ja niiden alapuolelle rakennettavat kalaportaat mahdollistavat luontaisen purotaimenen nousun aina Renkajärvelle asti. Kutusora koskissa houkuttelee taimenet myös lisääntymään Renkajoessa. Kuulemisten jälkeen suunnitelmat menevät viranomaiskäsittelyyn. Toteutus saattaa kestää vielä muutaman vuoden. Alla olevissa kuvissa on pitkittäiset suunnitelmat. Klikkaa kuvat suuremmiksi.