
Vesi oli edelleen hyvälaatuista. Kokonaisfosfori oli päällysvedessä niukkaravinteisuutta ilmentävällä tasolla. Alusvedessä se on yleensäkin hiukan korkeampi ,koska siellä vapautuu fosforia

Alusvedessä oli selvä hapenvajaus , koska vesimassa oli voimakkaasti kerrostunut. Päällys- ja alusveden lämpötila- ja tiheyseron takia happea ei päässyt liukenemaan pintakerroksista syvemmälle. Rautaa oli päällysvedessä vain hyvin vähän. Puskurikyky oli hyvä, sameutta olemattoman vähän ja ionimuotoisia ravinteita (fosfaattia ja nitraattia) erittäin vähän, fosfaattia tuskin lainkaan koska levät olivat kesän loppuun mennessä ehtineet kuluttaa (=sitoa itseensä) lähes kaiken fosfaatin.
Yhteenvetona voi todeta, että Renkajärven vesi oli varsin hyvälaatuista elokuun lopussa v. 2009. Klikkaa taulukko suuremmaksi!
Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Oivan kautta kuka tahansa voi tarkastella ympäristöhallinnon seurannassa olevien vesistöjen vesianalyysien tuloksia. Ensin pitää kuitenkin rekisteröityä sen käyttäjäksi. Järjestelmä on tarkoitettu ensisijaisesti asiantuntijoiden käyttöön, minkä vuoksi tulokset ovat ainoastaan numeerisessa muodossa. Niitä ei ole selostettu ole selostettu sanallisesti. Ympäristökeskus antaa tarvittaessa apua tulosten tulkinnassa. Oiva löytyy internetistä osoitteesta http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp.
Pintavesien seurantaa on muutettu ymp.hallinnon uudessa seurantaohjelmassa siten, että useimmista seurannassa olevista järvistä ei enää oteta näytteitä vuosittain vaan kolmen tai kuuden vuoden välein. Renkajärvenkin seurannassa tulee kuuden vuoden mittainen tauko, kun lokakuun 2009 näytteet on otettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti