5.11.2009

Maini Niileksen tuokiokuva Renkajärveltä vuonna 1985

Voiko valokuva kertoa totuuden aurinkoisista kesäpäivistä, pienistä onnen hetkistä uuden ja ihan oman koiran kanssa. Isovaarin kangaskanootti ei vuotanut mistään paikasta. Purjetta siihen ei uskaltanut laittaa, jos vaikka tuuli olisi yltynyt ja kanootti kaatunut. Miten niin tyynenä päivänä olisi voinutkaan purjehtia, ei tuulen virettäkään. Joka kerta kun melan toinen pää nousi vedestä, pieni pisarajono juoksi pitkin puuvartta, kunnes taas pysähtyi toisen lavan noustessa vuorostaan ylös. Jos paljon meloi, tuli kipeitä rakkoja kämmeniin. Pieni Lilli-koira istui tyynenä kokassa ja katseli laiturilla olevia ihmisiä. Veden kuvajaisen rikkoi vain melan sujahtaminen veden pinnan läpi.

Maini Niiles

Kuvassa Maini & corgi-Lilli
Vuohiniemessä Renkajärvellä kesällä 1985
Klikkaa kuva isommaksi!

2 kommenttia:

Pentti kirjoitti...

Onpa siinä kuvassa hieno kanootti! Taustan maisemat ovat (onneksi) aika lailla samannäköisiä kuin nytkin...

Markku kirjoitti...

Tällaisia valo- ja muistikuvia olisi mukava saada lisää julkaistavaksi täällä blogissa. Ole hyvä ja lähetä minulle sähköpostilla jokin sinulle tärkeä kuva Renkajärveltä sekä lyhyt kertomus kuvan mukana.

Kiitos etukäteen!

Markku.Kuivalahti(at)hamk.fi