Vanajavesi-hankkeelle uusi pääsihteeri

Sanni Manninen Johansen on valittu Hämeen liiton organisoiman Vanajavesi-hankkeen pääsihteeriksi. Hän on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri pääaineenaan ympäristönsuojelu ja on ollut sekä kansainvälisissä että kansallisissa ympäristönsuojelun tehtävissä. Hankkeen tavoitteena on parantaa Vanajaveden tilaa. Esimerkiksi typpipitoisuus pitäisi saada laskemaan puolet nykyistä pienemmäksi. Hanke pyrkii vaikuttamaan kaikkien alueen järvien ja jokien kunnon parantamiseen, kulttuurimaiseman vaalimiseen, vetovoimaisuuden lisäämiseen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin toimiin. Tarkoitus on perustaa Vanajavesi-keskus vuoden 2011 alussa.

Lisätietoja hankkeesta tästä linkistä.

Olemme Renkajärvellä Vanajaveden reitin alkulähteillä. Renkajärvestä vesi lähtee puhtaana. Se on perusedellytys myös tulevaisuudessa puhtaammalle Vanajavedelle. Onnea uudelle pääsihteerille vaativassa tehtävässä!

Renkajärven suojeluyhdistys

Soiva karaokejoulukortti Renkajärven asukkaille

Hämäläisten maisemien ja Renkajärvi-valssin sävelin oikein Rauhallista Joulua kaikille Renkajärven vakio- ja kesäasukkaille.

Markku Kuivalahti

Humppa, Antero Alpola ja Renkajärvi

Suomalainen humppa nousi eilen julkisuuteen, kun Mikko Vanhasalo väitteli aiheesta Tampereen yliopistossa. Humppa sai alkunsa vuonna 1958 Kankkulan kaivolla -ajanvieteohjelmasta, kun Antero Alpolan  ideasta äänitysstudioon kutsuttiin entisiä Dallape-yhtyeen jäseniä. Pumppu-Veikoiksi nimetty studio-orkesteri (myöhemmin Humppa-Veikot) esitti 1930-luvun fokseja uudella yksinkertaisella poljennolla - palokuntatyyliin. Antero Alpola kehitti nimen humppa nähtävästi tuuban äänestä.

Antero Alpola (1917-2001) oli Yleisradion ajanvieteohjelmien pitkäaikainen toimittaja ja esimies. Hän oli yli 30 vuotta Renkajärven kesäasukas ja asui perheineen kesäisin Kylä-Paavolan tilan vanhassa päärakennuksessa. Antero oli erinomainen uimari ja meloja. Hänen kanoottinsa kulki sukkelasti ulapoilla ja sulavasti saarien rannoilla. Antero Alpolalla oli siteitä jo aikaisemminkin Hattulaan. Hänen isänsä Aatos Alpola nimittäin toimi Hattulan nimismiehenä 1920-luvulla, kun Antero oli vielä pikkupoika.

Uuden Suomen Ollin eli Väinö Nuortevan syntymästä 120 vuotta

On kulunut tasan 120 vuotta siitä, kun pakinoitsija Väinö Nuorteva syntyi Mäntsälässä. Radio-ohjalemassa nimeltä Kultakuume (11.12.2009 klo 16.35) hänen poikansa professori Pekka Nuorteva ja pojanpoikansa Suomen Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva muistelevat Ollia ja hänen kirjailijanuraansa. Väinö Nuorteva osti Renkajärven rannalta tontin ja rakensi sinne mökin ennen sotia. Hänen yli 13.000 pakinastaan osa on syntynyt Renkajärven rannoilla, huvilan vinttihuoneessa iltaisin auringon laskun aikoihin. Aamulla teksti lähti "sekajunan" (yhdistetyn linja-, posti- ja maitoauton) mukana Mattilan postista kohti Helsinkiä ja Uuden Suomen toimitusta. Taiteilija Erkki Koposen piirtämä kuva elävöitti pakinaa. Viereinen Koposen piirtämä kuva Ollista on vuodelta 1938, jolloin Nuortevista tuli renkajärveläisiä. Seuraavana vuonna rakennettiin huvila, joka sai nimekseen Piipahdus.

Haastattelu on kuultavissa viikon ajan YLE:n Areenassa osoitteessa

http://areena.yle.fi/audio/611774

Väinö Nuortevasta lisää YLE:n elävässä arkistossa

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=232&a=1450

"Vuodet eivät ole veljeksiä"

Pakarisen Kari on taas kertonut uusia lukemia Renkajärven sademääristä ja pinnan korkeudesta. Marraskuun keskimääräinen pinnan korkeus oli runsaat 5 senttiä yli peruskartan lukeman (121,9) kun vastaava keskiarvo viime vuonna oli 25 senttiä. Vaikka marraskuussa satoi yhteensä 77 millimetriä, niin 30.11. Renkajärven pinta oli vielä 14 senttiä alempana kuin marraskuussa 2008 keskimäärin. Syy on siinä, että vuonna 2008 lokakuun sadekertymä oli lähes 3 kertaa suurempi kuin tänä vuonna. Sateiden vaikutus näkyy pienellä viiveellä järven pinnassa. Jos pohjavesi on kovin alhaalla, niin runsaatkin sateet jäävät maastoon eivätkä näy järven pinnan korkeudessa.

Oheisita kuvista näkyy Karin kuukausittaiset mittaustulokset. Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Katso myös Laaksosen Pertun automaattisen sääaseman tilastoja marraskuulta.

Suojeluyhdistys sai avustuksen Hattulan kunnalta

Hattulan teknisen lautakunnan 19.5.2009 tekemän päätöksen § 26 mukaisesti Renkajärven suojeluyhdistys on saanut  1000 euron toiminta-avustuksen Renkajärven suojelusuunnitelman laatimiseen. Kiitos Hattulan kunnalle toimintamme tukemisesta!

Hallitus

Elämää Hämeessä 1900-luvun alussa

Tammelan Portaan kylässä vuonna 1963 kuvattu lyhytelokuva kertoo hyvin, millaista maalaiskylän elämä oli noin 100 vuotta sitten. Portaan kylä on vanhan Härkätien varressa 40-50 km linnuntietä lounaaseen Renkajärveltä.

Valokuvauskilpailusta ja vuosikokouksesta

1. Renkajärven suojeluyhdistys järjestää jälleen ensi keväänä valokuvauskilpailun, jonka kuvista valitaan parhaat Renkajärvi-kalenteriin viimevuotiseen tapaan. Nyt kannattaa ottaa kamerat esiin laatikoista ja lähteä napsimaan kilpailukuvia Renkajärvestä ja sen ympäristöstä.
2. Yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 30.1. klo 13 Vuohiniemen rukoushuoneella. Kutsu ja kokousasiakirjat julkaistaan myöhemmin. Tervetuloa mukaan!

Mistä nimi Renkajärvi on peräisin?

Renkajärven suojeluyhdistys sai mielenkiintoista sähköpostia Jyväskyläläiseltä Ilmari Kososelta. Hän on tutkinut paikannimien etymologiaa, ja on tullut alla kuvattuun johtopäätökseen. Kiitos Ilmari Kososelle alustuksesta! Toivottavasti saamme tästä aiheesta vilkasta keskustelua blogiimme. Klikkaa ilmakuva suuremmaksi!

Nimiselitys löytyi unkarin sanastosta:

Renkajärvi sai nimensä soraharjuistaan

Renkajärvi on saanut nimensä järven soraharjuista, sillä sana renka on tarkoittanut harjannetta, ylänköä. Tämä selitys löytyy unkarin sanastosta, missä sukulaiskielenä on suomen kielen ja unkarin kielen vanhaa yhteistä sanastoa.

Eräiden koulutushankkeiden yhteydessä olen kartoittanut Suomen vanhaa paikannimistöä, vaikka olen ammatiltani metsänhoitaja, en mikään kielen tutkija enkä historian tutkija. Minulle oli yllätys, että nimistön tutkijat eivät ole muistaneet, että suomen kieli ja unkarin kieli ovat sukulaiskieliä ja että niissä on myös yhteistä sanastoa. Nimenomaan luontoon liittyvää vanhaa sanastoa. Ja niinpä vain unkarin sanastosta löytyy selitys sanalle renka. Sana reng tarkoittaa yksinkertaisesti 'harjua'.

Renkajärvi on siis saanut nimensä niistä harjuista, jotka työntyvät kaakosta järveen ja jotka ovat muinaiskansan kielessä olleet reng, renka. Nimensä järvi on saanut jo ainakin 1500 vuotta sitten aikana, jolloin Hattula sai vakituisen maanviljelyasutuksensa, mutta erätalous erämaajärvillä oli edelleen laajaa. Ja Renkajoki on samalla tavoin 'Harjun joki'. Ja koko Rengon pitäjä on siis nykysuomen kielellä nimeltään 'Harju-kylä'. Siellä jokireittiä ja sen kapeita järviä reunustavat molemmin puolin soraharjut.

Aikoinaan nimistön tutkija Viljo Nissilä yritti laajan saksalaisihailun aikana esittää, että kaikki Renka- ja Renko-nimet ovat saaneet alkunsa germaanien henkilönimestä Renco jne. Prof. Seppo Suvanto esitti, että Renko sai nimensä järvestä ja joesta renkaana Hattulan ja Rengon ympärillä. Sami Suviranta ja Matti Vilppula Suomalaisessa paikannimikirjassa v. 2007 esittävät Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijoina, että Renko-nimet ovat tulleet kahdeksikon muodosta järvissä ja joissa.

Renkajärven luontoa tutkinut prof. Matti Nuorteva puolestaan esitti, että renkalintu tarkoitti kuikka-lintua ja sen nimestä renka on Renkajärvi saanut nimensä (renkaat järven pinnalla kun kuikka on sukeltanut - palstan ylläpitäjän huomautus). Tätä kertomusta Renkajärven nimestä kertovat nyt järven rantojen asukkaat.

Mutta kukaan noista nimen tutkijoista ei ole huomannut, että unkarin sanastossa reng tarkoittaa yksinkertaisesti ’harjua’. Se ei ole yleisin nimitys harjulle, mutta tarkoittaa unkarissa kalliomäkeä ja ylänköä muutenkin. Ja unkarin kielessä rengeteg erdo tarkoittaa metsäaluetta, jotka Unkarissa ovatkin ylänköjä kun tasangot ovat peltoa ja pustaa.

Renk-alkuisia harjujen ja mäkien nimiä ei Suomessa ole kovin monta. Mutta Renkajärvessä järveen työntyvä harjujono on järvimaiseman merkittävin piirre. Samoin Renkajoen varren harjut Hattulan ja Rengon puolella. Renkomäki Lahden kupeessa on saanut jo muinaiskansalta nimensä Renkomäki 'Harjumäkenä'. Se on 4-tien varressa selvästi nouseva harjumäki tien itäpuolella, erillään varsinaisen Salpausselän harjuista.

Kauhavalla Renkolanmäki on tasaisella Pohjanmaalla selvästi erottuva harju. Nurmijärvellä Renksuo on sekin korkeiden harjujen maastoa. Nummi-Pusulassa on talonnimi Renka hyvin korkeiden mäkien kupeessa. Rengon puolella Alajärven rannalla oleva Renkovaha on sekin hiekkakummulla. Kysymys on siirtolohkareesta, jota lounaisessa Suomessa on nimitetty nimityksellä vaha. Perimmältään tuo sana vaha kuten paikannimet Vahto, talonnimet Vahtola, Ahtiala, Ahto ja jopa Vahva-nimet kaikki tarkoittavat kallio- tai hiekkatörmää slaavien sanasta svah, jonka muinainen suomalaiskansa on ottanut sanastoonsa. Hattulassakin on Vahonpää harjun törmän nimenä.

On erittäin kummallista, että kielentutkijat eivät tosiaan ole katselleet unkarin sanastoja. Esimerkiksi Köyliön pitäjän ruotsinkielisen nimen Kjulo takaa paljastuu muinaissuomen sana, joka on edelleen unkarinkin kielessä ja tarkoittaa 'kokousta, käräjäpaikkaa'. Köyliönsaari on ollut käräjien saari.

Hämeen maakunnan ruotsinkielisen nimen alkumääre Tavast- on muinaista suomen ja unkarin yhteiskieltä ja nykyunkarin kielessä tarkoittaa yksinkertaisesti 'järveä'. Esimerkiksi Balaton-järvi on unkarin kielellä Balaton tava! Suomessa on viitisenkymmentä järveä ja lampea, joiden nimen alkuna on Tava- tai samaa tarkoittava Tastu-.

On kyllä ollut jo varhain tutkijoita, jotka ovat huomanneet Hämeenlinnan nimen Tavasteby osan tavaste rakenteeltaan suomenkieliseksi sanaksi. Mutta kaikille heille on jäänyt tuntemattomaksi tuon sanan tavas lopullinen alkuperäismerkitys – nyt tässä edellä selitetty.

Renkajärven nimistössä on toinenkin ’harjua’ tarkoittava sana. Järven rantamilla harjujen välissä lampi nimeltään Kautiolammi on balttikielen sanastoa škautne, ja alkumääre Kautio tarkoittaa sekin tosiaan ’harjua’. Siis Harjulammi. Sama sana on mm. Euran Kauttuan kosken nimenä, kosken viereisten harjujen mukaan, ja nimeä esiintyy muuallakin harjunimistössä. Tuo nimi on yksi niistä lukuisista maastopaikannimistä, jotka kertovat varhaisrautakautisista balttiasukkaista täällä. Heistä, jotka sitten myöhemmin vaihtoivat kielensä etelästä tulleiden suomenkielisten kieleen.

Hattulan pitäjä on kaikkein rikkain muinaisnimien pitäjä Suomessa. Siellä löytyy kivikautisen kielen sanastoa paikannimissä, balttikielen sanastoa ja tätä suomen ja unkarin yhteistä muinaissanastoa, joka on jo kauan sitten väistynyt täällä Suomessa pois käytöstä, mutta on käytössä olevaa kielen sanastoa nykyisessä unkarinkielessä.

Pirjo Mikkonen esittää mainitussa Suomalaisessa paikannimikirjassa v. 2007 Hattulan nimestä, että ’onpa nimi Hattu tullut Hämeeseen mitä kautta tahansa, on se germaanislähtöinen ikivanha henkilönimi’. Tuo Pirjo Mikkonen on yksi noista lukuisista germaaniromantikoista, jotka edelleen etsivät meille suomalaisille germaanijuuria ihailemistaan saksalaisista. Omat löytöni kyllä osoittavat, että Hattula-nimi pitäjän nimenä on sekin tätä samaa suomalais-unkarilaista maastopaikkasanastoa, sillä hátság on nykyisessä unkarin kielessä sekin juuri ’harjua’ tarkoittava sana. Tuo vanha pitäjän nimi Hattula on sen alkuosa. Ja tullut siitä, että Hattulassa on kirkonkylän seudun vesistöjen varsilla nuo pitkät harjujaksot, joista Parolanharju on korkein.

Yksi ’harjannetta, ylänköä’ tarkoittava sana unkarissa on hegyhát, jonka alkuosa häkki on Suomenkin maastopaikkasanastoissa esiintyvä sana, mm. Kangashäkin ja Pyhä-Häkin harjujen nimissä ja paljon muuallakin, vaikka ei esiinny muuten runsaassa Hattulan harjunimistössä.

Muuallakin Suomessa on todella lukuisasti Hattu-nimistöä juuri harjujen, mäkien ja vaarojen niminä. Niitä tuskin kukaan germaanimies on käynyt ristimässä nimikaimoikseen. Näitä nimiselityksiä olen löytänyt vaikka kuinka paljon. Ja niistä olen kirjoittanut lehtijuttuja jo kohta sata kappaletta maakunta- ja paikallislehtiin, kun virallisten tutkijoiden selitykset ovat niin laajalti täysin virheellisiä ja puutteellisia.

Tietolähteitä: ’Kansalaisen karttapaikka’ peruskarttojen paikannimistöhaut ja unkarin kielen sanakirjat.

Metsänhoitaja Ilmari Kosonen Jyväskylä

GSM 0500 103442

Vielä soranotosta Myllykylästä

Viitaten aikaisempaan 12.11. julkaistuun blogiartikkeliin Morenia Oy:n soranottoluvasta, Hattulan kunnan sivuilta löytyy ympäristötietokartta (klikkaa viereinen kuva suuremmaksi), josta selviää Onkilammen ja Tunturilammen Natura-alueet (punainen alue) sekä se, että Myllykylän kylämiljöö on määritetty kulttuurihistoriallisesti maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi (vihreä alue). Koko harjualue Jokiharjusta kaakkoon päin kohti Miekolammea on määritetty 1-luokan pohjavesialueeksi (sininen katkoviiva ja merkintä pv1). Mahdollinen Morenian soranottopaikka on juuri tällä alueella!

PS
Vuohiniemen kylän "keskus" on sekin toisessa kartassa (klikkaa suuremmaksi) noteerattu kulttuurihistoriallisesti maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi.

Kartat löytyvät seuraavista linkeistä Vuohiniemi ja Myllykylä.

Renkajärven vedenlaatu syksyllä 2009

Renkajärvestä otettiin syystäyskierron aikaiset vesinäytteet 14.10.2009. Syystäyskierron aikaisen näytteenoton tarkoituksena on tarkistaa, että päällys- ja alusveden lämpötilaerot tasoittuvat ja että koko vesimassa hapettuu.

Renkajärven vesi oli lokakuussa tasalämpöistä pinnasta pohjaan ja se oli hyvin hapettunut alusvettä myöten. Syystäyskierron ansiosta vesi oli muutenkin tasalaatuista kaikissa syvyyksissä. Vesi oli niukkaravinteista, lievästi humuspitoista ja sen puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä. Levän määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli niukkaravinteisuutta ilmentävä. Rautaa vedessä oli vain niukasti ja sen sameus oli lähes olematonta.

Renkajärven vesi oli lokakuussa 2009 laadultaan erinomaista ja tasalaatuista, koska syystäyskierto oli sekoittanut vesimassan. Alusveden loppukesän hapenvajaus oli täydentynyt kierron ansiosta .

Klikkaa oheinen taulukko suuremmaksi!

Morenia Oy hakee soranottolupaa Kekoharjusta

Tiedoksemme seuraava Anne Henriksson-Lehtisen lähettämä sähköpostiviesti:

"Sain Hattulan kunnalta 27.10. päivätyn kirjeen Morenia Oy:n lupahakemuksesta, johon voi alueen rajanaapurina tehdä huomautuksen 7 päivän aikana. Morenia hakee lupaa Kekoharjusta soranottoon 10 vuodeksi 2.4 hehtaarin alueelta, vuotuinen otto olisi 9500 kuutiota hiekkaa ja soraa. Kekoharju sijaitsee Kekolammin ja Pitkälammin läheisyydessä (Hämeenlinnasta tultaessa Renkajärventien oikealla puolella 400 metriä ennen Renkajoen siltaa). Se on Jokiharjun ja Onkilammen harjun jatke. Alue on I-luokan pintavesialueeksi luokiteltu ja sijaitsee paikallisesti merkittävällä maisema-alueella, noin 300 m päässä on Tunturi-ja Onkilammen Natura 2000-alue."

Maini Niileksen tuokiokuva Renkajärveltä vuonna 1985

Voiko valokuva kertoa totuuden aurinkoisista kesäpäivistä, pienistä onnen hetkistä uuden ja ihan oman koiran kanssa. Isovaarin kangaskanootti ei vuotanut mistään paikasta. Purjetta siihen ei uskaltanut laittaa, jos vaikka tuuli olisi yltynyt ja kanootti kaatunut. Miten niin tyynenä päivänä olisi voinutkaan purjehtia, ei tuulen virettäkään. Joka kerta kun melan toinen pää nousi vedestä, pieni pisarajono juoksi pitkin puuvartta, kunnes taas pysähtyi toisen lavan noustessa vuorostaan ylös. Jos paljon meloi, tuli kipeitä rakkoja kämmeniin. Pieni Lilli-koira istui tyynenä kokassa ja katseli laiturilla olevia ihmisiä. Veden kuvajaisen rikkoi vain melan sujahtaminen veden pinnan läpi.

Maini Niiles

Kuvassa Maini & corgi-Lilli
Vuohiniemessä Renkajärvellä kesällä 1985
Klikkaa kuva isommaksi!

Renkajärvi on saamassa jääpeitteen

Tänään sunnuntaina 1.11. klo 9 aamulla näytti siltä, että Renkajärvi on saamassa jääpeitteen. Pienemmät järvet ja lammet olivat jo jääkantensa saaneet. Renkajärven pintalämpötila oli +3 astetta, ja yöpakkanen oli käynyt kovimmillaan jo -9 asteessa. Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi.

Renkajärven lumpeista ja piisameista

Tänään 17.10.2009 oli Hämeen Sanomissa uutinen otsakkeella " Piisamikannan raju väheneminen on arvoitus". Siinä siteerataan Mentsäntutkimuslaitoksen professorin Heikki Henttosen häkemyksiä piisameiden häviämisestä. Vastaava artikkeli oli 10.2.2008 Helsingin Sanomissa.

Suora lainaus Hämeen Sanomien artikkelista: "Kaislikosta kuuluu vaimea tsup-tsup, ja lumpeenlehti katoaa vilauksessa veden alle. Asialla on usein piisami, joka siellä maiskuttelee ilta-ateriaansa". Piisamien häviämisen syynä voivat olla minkit, ketut, supikoirat, joutsenet, jokin tauti, ravinnon väheneminen, lämpimät talvet tai kaikkien näiden yhteisvaikutus. Myös pesimiseen sopivien rantapenkereiden ja maalaitureiden väheneminen vaikuttanee asiaan. Joka tapauksessa piisamien häviämisessä lienee selkeä syy-yhteys lumpeiden lisääntymiseen Renkajärvellä. Myös vesinäytteiden tulokset kertovat, että syynä ei ole rehevöityminen - onneksi! Alla on video YouTubesta, jossa kuvataan piisamin elämää.

Kynnösjärven mittaustuloksia 14.8.2009

Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelut on ottanut vesinäytteet Kynnösjärvestä 14.8.2009, jotka Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y. on analysoinut. Tässä tulokset:

• Havaintopaikan syvyys = 1.0
• Lämpötila = 19,6
• O2 (kenttä) mg/l = 8,0
• Kyll % = 87
• Sameus FNU = 8,1
• Sähkönj mS/m = 4,6
• pH = 7,0
• Alkalin mmol/l = 0,17
• Väri mg/l Pt = 180
• COD (Mn) mg/l O2 = 21
• Kok. N ug/l = 610
• NO23-N ug/l = 16
• NH4-N ug/l = <7
• Kok.P ug/l = 23
• po4-p ug/l = <3
• Fe ug/l = 1100
• Mn ug/l = 39
• Klorof mg/m3 = 6,8

Vuoden 2008 elokuun tulokset löytyvät täältä.

Videokuvaa Renkajärven Jokiharjulta 2.10.2009

YLE/MOT: Paskalaki

Maanantaina 28.9. tuli Ylen MOT-ohjelmassa kriittinen näkemys jätevesiuudistuksesta ja erityisesti kemiallisesta puhdistuksesta haja-asutusalueilla. Katsele YouTubesta


Kriittisiä tv-ohjemia ovat myös
http://www.youtube.com/watch?v=p8BD3gIRHXI
jätevesisotku
http://www.youtube.com/watch?v=2F4gyv9X6vo
typenpoisto

Renkajärven syksy parhaimmillaan

Nyt kannattaa tulla Renkajärven rantamille. Metsät ovat täynnä sieniä, puolukoita ja mustikoita. Järven pintalämpötila on 16 astetta, ja illan auringonlaskuissa loistavat värien kirjot. Oheiset kuvat on otettu Vuohiniemessä 19.9. klo 19.53 (vasen) ja 20.17 (oikea). Klikkaa kuvat suuremmiksi.

Hyvä perhossyksy

Lehdissä on kerrottu syksyn perhosista ja niiden muutosta. Aurinkoiset elokuun ja syyskuun päivät ovat houkutelleet myös Renkajärven toisen sukupolven perhoset keräämään mettä joko talvehtimista tai etelään muuttoa varten. Vuohiniemessä kuvattu amiraaliperhonen (klikkaa kuva suuremmaksi) ja ohdakeperhonen vaeltavat tuulten mukana Etelä-Eurooppaan asti talvehtimaan. Nokkosperhonen puolestaan talvehtii Suomessa ullakoilla ja ulkorakennuksissa.

Renkajärven vedenlaatu loppukesällä 2009

Renkajärvestä otettiin loppukesän vesinäytteet 26.8.2009. Samalla otettiin myös kasviplanktonnäyte.

Vesi oli edelleen hyvälaatuista. Kokonaisfosfori oli päällysvedessä niukkaravinteisuutta ilmentävällä tasolla. Alusvedessä se on yleensäkin hiukan korkeampi ,koska siellä vapautuu fosforia veteen eloperäisen aineksen hajotessa. Vedessä olevan levän määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuus oli juuri ja juuri lievää rehevyyttä kuvaava, mutta levän määrä voi vaihdella varsin nopeasti, joten jonain muuna hetkenä pitoisuus on voinut olla pienempikin. Väriarvon perusteella vesi oli humuspitoista, mutta ei erityisen ruskeaa. Kemiallinen hapenkulutus oli normaali.

Alusvedessä oli selvä hapenvajaus , koska vesimassa oli voimakkaasti kerrostunut. Päällys- ja alusveden lämpötila- ja tiheyseron takia happea ei päässyt liukenemaan pintakerroksista syvemmälle. Rautaa oli päällysvedessä vain hyvin vähän. Puskurikyky oli hyvä, sameutta olemattoman vähän ja ionimuotoisia ravinteita (fosfaattia ja nitraattia) erittäin vähän, fosfaattia tuskin lainkaan koska levät olivat kesän loppuun mennessä ehtineet kuluttaa (=sitoa itseensä) lähes kaiken fosfaatin.

Yhteenvetona voi todeta, että Renkajärven vesi oli varsin hyvälaatuista elokuun lopussa v. 2009. Klikkaa taulukko suuremmaksi!

Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Oivan kautta kuka tahansa voi tarkastella ympäristöhallinnon seurannassa olevien vesistöjen vesianalyysien tuloksia. Ensin pitää kuitenkin rekisteröityä sen käyttäjäksi. Järjestelmä on tarkoitettu ensisijaisesti asiantuntijoiden käyttöön, minkä vuoksi tulokset ovat ainoastaan numeerisessa muodossa. Niitä ei ole selostettu ole selostettu sanallisesti. Ympäristökeskus antaa tarvittaessa apua tulosten tulkinnassa. Oiva löytyy internetistä osoitteesta http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp.

Pintavesien seurantaa on muutettu ymp.hallinnon uudessa seurantaohjelmassa siten, että useimmista seurannassa olevista järvistä ei enää oteta näytteitä vuosittain vaan kolmen tai kuuden vuoden välein. Renkajärvenkin seurannassa tulee kuuden vuoden mittainen tauko, kun lokakuun 2009 näytteet on otettu.

3500 siianpoikasta Renkajärveen

Keskiviikkona 26.8. laskettiin Mattilan rannasta Vuohiniemestä 3500 siianpoikasta kasvamaan Renkajärveen. Istutuksen tilasi Renkajärven kalastusyhdistys. "Ne olivat kooltaan ja ulkonäöltäänkin muikun kaltaisia", kertovat Leena ja Timo Laaksonen. Kahden saavillisen sisällöstä vain 3 kalaa oli kuollut matkan aikana. Muut hätisteltiin rannasta avarammille vesille. Sukukypsyyden siika saavuttaa 4-5-vuotiaana, joten täysimittaisia saaliskaloja joudumme odottelemaan jonkin aikaa. Liekö sattumaa, mutta samaan aikaan Laaksosten rannassa vieraili myös harmaahaikara.

Syvyysluotaus Renkajärvellä

Hämeen ympäristökeskuksessa työskentelevä Kari Ranta-aho luotasi tyttärensä kanssa Renkajärven heinä-elokuun vaihteessa. Katsele ja kuuntele mittauksen toteutusta.

Perimätiedon mukaan Renkajärven syvin kohta on peräti 42 metriä. Luotauksella löytyi vain noin 30 metrin syvänteitä. Tiettävästi Renkajärvestä on luodattu tätäkin syvempiä kohtia. Jos tiedossasi on luotettavia mittaustuloksia, niin kerro niistä kommenttikentässä - kiitos!

Marjukka Lamminpään havaintoja

Tervehdys!


Lupasin laittaa pari kuvaa viime torstain vesipohdinnoistamme, joka ehkä siis oli suopursun pölyä. Eilen ukkoskuuron jälkeen tyyntyessä oli saarenrannassa hetken aivan sama ilmiö. No, ei haitannut uimista ja hävisi aika pian laineiden käydessä.


Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Aimolan mutkassa Salmenperien niityn laidassa lämmitteli eloauringossa perhosia useampaa lajia: tesmaperhosen lisäksi amiraali, ohdakeperhonen ja herukkaperhonen. Niitä on hauska kuvailla kesälomamuistoksi ja ehkä joskus oppilaille näyttääkin hyönteisiä käsitellessä. Muutama kuva on jo tullut otetuksikin pari vuotta sitten saadulla digikameralla. Lähikuvat onnistuvat, mutta lintuihin tarvitsisi varmaankin lisää linssejä.


Mukavia elokuun päiviä


T. Marjukka Lamminpää, luokanopettaja Iittalan yhtenäiskoulusta, Fil maist.¨

Ps.
Katsoin netistä ja löysin tällaisen artikkelin Uutisvuoksi -lehdestä. Kyseessä saattaa olla siis suopursuruoste, joka on kuusen sienitauti. Se on ihmiselle vaaraton, mutta kieltämättä esteettinen haitta varsinkin, jos lautta sattuu omaan rantaan.

Markku

Renkajärven valokuvauskilpailun kuvat

Tästä linkistä aukeaa diaesitys, jossä näkyy kaikki kilpailuun osallistuneet kuvat. Tästä puolestaan näkyy Matti Remeksen perustelut ja kommentit.

Mahdollisesta seuraavasta kilpailuista tiedotetaan myöhemmin, mutta kuvia kannattaa napsia jo varastoon!

Kiitos kaikille osallistujille, kalenterin ostaneille sekä erityisesti Pentti Mansukoskelle ja Matti Remekselle kilpailun käytännön järjestelyistä!

Renkajärven syvyyskartta uusitaan

Tänään torstaina 30.7. alkoi noin viikon kestävä urakka, jolloin ympäristöviranomaiset luotaavat Renkajärven syvyydet. Edellinen syvyyskartta oli luodattu vuonna 1967. Vene, jossa on tarvittava elektroniikka, kulkee nyt Renkajärvellä edestakaisin 75 metrin kaistoissa ja tallentaa syvyystiedot navigaattorin paikantaessa veneen sijainnin. Lopullinen analyysi tehdään Helsingissä ja julkaistaan ensi talvena. Tulokset tulevat aikanaan myös peruskarttoihin. Kuvassa mittajat ovat lähdössä työhönsä. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Raportti verkkokoekalastuksesta

Katsele ja kuuntele 1. päivän tuloksia Flash-esityksestä!

Pasi Ala-Opas kertoi 7.8., että seuraavina kalastuspäivinä ei tullut suurempia yllätyksiä, jollei sellaiseksi lasketa yli 1 kg:n painanutta madetta ja vähän harvinaisempaa kivisimppua. Roskakalaa ei ole huolestuttavassa määrin. Renkajärvi sopii Pasin mukaan hyvin muikulle ja siialle. Myös taimenelle se saattaisi olla sopiva järvi. Tarkemmat tulokset selviävät syksyllä.

Suojeluyhdistyksen kesäjuhlat 25.7.2009

Toiset kesäjuhlamme onnistuivat mainiosti. Sää oli otollinen, sade oli sitonut Rimmilän kentän pinnan pölyttämäksi, yleisöä oli mukavasti (n. 140 henkilöä) ja ohjelmaa oli tarjolla runsaasti: puheita, musiikkia, tanssia, kenttäpelejä, luontopolku, köydenvetoa, huomionosoituksia, arpajaiset, Renkajärvi-kalenterin ja valokuvauskilpailun julkistus jne. Tärkeää oli myös jäsenten yhdessäolo, keskustelut suojeluteemoista ja tietysti tarjottavilla herkuttelu.

Kiitos kaikille mukana olleille ja erityisesti järjestelyihin osallistuneille! Ensi vuonna 31.7. kokoonnumme jälleen kesäjuhlille, joten varaa jo nyt aika kalenteriisi, kiitos!

Hannele Virtasen haastattelu puhtaasta vedestä

Hannele Virtanen on viettänyt lapsuudestaan asti kesälomat Renkajärven rannalla. Hänen työhönsä kuuluu terveydenhuoltoon liittyvät tehtävät SPR:n kansainvälisellä osastolla. Hannele kertoo vesiprojektien käytännön toteutuksista eri puolilla maailmaa.

Koekalastus alkaa ensi viikolla

Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus järjestää verkkokoekalastuksen Renkajärvellä 27.-31.7. Verkot lasketaan ennalta suunniteltuihin ruutuihin neljänä iltana ja koetaan seuraavana aamuna. Kalat viedään laskettavaksi ja tutkittavaksi Evolle kertoo tutkimusassistentti Ari Westermark. Seuraa kalastuksen etenemistä täältä blogista.

Valokuvauskilpailusta ja kalenterista

Pentti Mansukoski ilmoitti tänään 15.6. seuraavaa:

"Kalenterin aineisto meni painotaloon aamulla ja kilpailun tulokset päätettiin viikonloppuna Matti Remeksen kanssa. Matti teki myös hyvät juryn kommentit, jotka voidaan laittaa sitten aikanaan nettiin, kun kisan kärki esitellään. Parhaista kuvista on jokaisesta hyvät kommentit ja lisäksi viisaita sanoja kuvista yleensä. Mukana on yht. 41 kuvaa, mikä on hyvä alku."

Tulokset julkaistaan kesäjuhlassa 25.7. Rimmilässä.

Renkajärvelle verkkokoekalastukset ensi kesänä?

RKTL (Riistan ja kalatalouden tutkimuslaitos), Evon riistan- ja kalantutkimus aikoo tehdä ensi kesänä tutkimuksen Renkajärven kalakannasta. Suojeluyhdistyksen hallituksessa asiasta on keskustelu useaan kertaan, joten näin saamme toivottavasti mielenkiintoista tietoa Renkajärven kalastosta.

Renkajärvellä Suomen taloudellinen keskipiste!

Tänään 9.6.2009 ilmestyneen Tiede -lehden sivulla 36 todetaan seuraavaa:
"Suomen taloudellinen keskipiste - määriteltynä sen mukaan, missä bruttokansantuote syntyy - lienee sekin Hämeenlinnassa tai välittömästi sen lounaispuolella"

Siis Renkajärvellä!

Saman uutisen mukaan Suomessa Weberin piste eli väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnassa Hauhon alueella. Muuttoliikkeen jatkuessa sekin piste valuu hiljalleen lounaaseen.

Siis Renkajärvelle!

Pitäisikö suojeluyhdistyksen joten noteerata tämä seikka?

Markku

Haja-asutuksen jätevesioppaita

Vielä on aikaa, mutta vuosi 2014 lähestyy. Tässä on nettiohjeita (pdf) jätevesien käsittelyyn:

• Hajajätevesiopas
• Kuivakäymälän hoito ja käymäläjätteen käsittely
• Kompostikäymälän periaatekuva
• Biolan kuivakäymälät

Perttu Laaksosella on oma sääasema Vuohiniemessä

Perttu Laaksonen on tuonut uuden lisäpalvelun Renkajärven suojeluyhdistykselle. Taitavana tekniikan miehenä hän on pystyttänyt kotipihalleen sääaseman, josta tiedot siirtyvät langattomasti työhuoneen palvelimelle ja sieltä edelleen Internettiin. Alla olevassa videossa Perttu esittelee rakentamaansa järjestelmää.

Katso lisää osoitteesta http://www.saunalahti.fi/bera/saa/index.htm
ja ruudun alareunasta aukeavista linkeistä: now, gauges, today, yesterday, records, trends ja forum.

Saalista katiskasta 21.5.

Tällaista saalista tuli Vuohiniemen rantavedestä. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Hallituksen kokous 4.5.

Suojeluyhdistyksen hallitus piti kokouksen Rimmilässä. Lue päätökset pöytäkirjasta!


Kesäjuhla pidetään la 25.7. klo 17 alkaen. Varaa aika kalenteriisi! Tervetuloa!


Kuvassa Isosaari toukokouussa 2009. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Kevään 2009 mittaustuloksia

Viimeisimmät viralliset mittaustulokset Renkajärven tilasta löytyvät seuraavista linkeistä:

Laskuojien vesinäytteet

Mäntyniemen vesinäytteet

Vesistöjen tilan seuranta 2009 (luonnos)

Ympäristöasiantuntija Heli Jutila tiedottaa seuraavaa (luonnos 5.2.2009):

Ympäristöasiantuntija on valinnut vuoden 2009 seurantakohteiksi seuraava vesistöt (Sulkuihin on merkitty näytteenottoajankohta T= talvi ja K= kesä.):
Hattulassa Lehijärvi (TK) ja Tömäjärvi (K). Hämeenlinnassa: Hauhon kaupunginosassa Kenkijärvi (TK), Urasjärvi (TK), Kalijärvi (K) ja Särkijärvi (K); Kanta-Hämeenlinnassa Katumajärvi (TK), Iso-Munakas (K) ja Hirvilampi (K); Kalvolan kaupunginosassa Rimminlammi (K) ja Kotkajärvi (K), Lammin kaupunginosassa Ekojärvi (TK), Hervonjärvi (K) ja Nerosjärvi (K); Rengon kaupunginosassa Leskijärvi (K), Raidonjärvi (TK) ja Ruokojärvi (TK) sekä Tuuloksen kaupunginosassa Kastanajärvi (K), Lehee (K) ja Takanen (K) ja Pannujärvi (kasviplankton). Kalastotutkimusta on suunniteltu Renkajärvelle. Talvinäytteenoton tulokset ovat jo valmistuneet ja alustava kuvaus tuloksista on luettavista ympäristöpalvelujen nettivisuilta (http://www.hameenlinna.fi/Ymparisto-ja-luonto/Luonto-ja-elaimet/Ympariston-tilan-seuranta/Vesistojen-tila/Vesistotutkimukset/).

Hämeen ympäristökeskus on ilmoittanut tekevänsä neljä kertaa vuodessa tapahtuvaa näytteenottoa seuraavilla kohteilla vuonna 2009: Äimäjärvi, Renkajärvi, Iso-Roine, Kukkia, Hauhonselkä, Pyhäjärvi, Ilmoilanselkä, Kuohijärvi, Ormajärvi, Mommilanjärvi, Pääjärvi, Evojoki, Suomenjoki-Porraskoski, Padasjoki. Hämeen ympäristökeskus ottaa lisäksi kertaluonteiset kartoitusnäytteet vuoden 2009 talven aikana seuraavista järvistä: Vuolijärvi, Säynäjärvi, Ylinen Rautjärvi, Iso Vehkajärvi, Savijärvi, Pyyttämö ja Kyynäräjärvi.

Velvoitetarkkailuissa tutkitaan Hauhonselän, Kirrisen ja Vuorenselän veden laatua Hauholla, Vanajaveden ja Alajärven laatua Hämeenlinnassa ja Hattulassa sekä Renkajoen ja Heiniojan veden laatua Rengossa sekä Ormajärven, Mommilanjärven ja Evojoen veden laatua Lammilla. Vanajaveden reitillä kalaston PCB-pitoisuus, rantojen tarkkailu, vesikasvillisuus, pohjaeliöstö ja sedimentti ovat olleet seurantakohteina normaalin veden laadun seurannan vuoksi. Lammin biologisella asemalla on käynnistymässä vuoden 2009 alussa Vanajanselälle kohdistuva automatisoitu sinilevien ja veden laadun seuranta.

heli.jutila@hameenlinna.fi

Jäät lähtevät Renkajärvestä 26.4.2009

Tänään sunnuntaina oli mielenkiintoista seurata jäiden lähtöä Vuohiniemessä. Tuuli oli melko voimakas etelän suunnasta, joten jäät kasautuivat pohjoisrannalle. Siinä jäiden seassa telkät tekivät perhesuunnittelua ja hauet aloittelivat kutuaan. Joinakin vuosina jäät ovat siirrelleet suuria kiviä ja rulanneet laiturin nurmikon kuin tyhjää vaan. Valtava voima tuolla hauraalla jäämassalla.

Kevättalven mittaukset Mäntyniemestä

Tästä likistä aukee viimeiset mittaustulokset Renkajärven tilasta. Matti Peltola on vertaillut tuloksia, jotka ovat miltei samat kuin viime vuonna. Tässä oleelliset huomiot:
- happitilanne on nyt hiukan parempi kuin vuosi sitten
- fosfori on pysynyt samana
- typpi on pysynyt samana
- väriluku on hiukan huonontunut, nyt 60 – viime vuonna 50.

Myllynkiven kirjoitus?

Oheinen kuva esittää Myllykylän kosken partaalla olevaa entistä myllynkiveä (tai sen puolikasta). Tietääkö tai keksiikö joku mitä siihen on kirjoitettu? Kysymyksen ja kuvan lähetti Kalevi Eklöf. Klikkaa kuva suuremmaksi. Vastaukset tai arvaukset voit jättää klikkaamalla kommenttilinkkiä.

Olisiko kivien teroittaja jättänyt jonkin viestin jälkipolville?

Kuikista ja kaakkureista

Hei

Selailin tässä teidän suojeluyhdistyksen sivustoja mutta silmääni ei sattunut mistä moinen nimi Renkajärvi on tullut. Minulla on siihen kyllä oma stoori olemassa joka on osaksi vanhaa muistitietoa. Kyllä Nuorteva oli oikeilla jäljillä todetessaan että nimi viittaa lintuihin, mutta ei ihan osunut oikeaan. Kun aikoinaan ruvettiin antamaan paikoille karttanimiä niin ne liittyivät hyvin paljon paikan luonteeseen ja ominaisuuksiin. Niin uskon myös Renkajärven nimen kohdalla käyneen. Nimellä ei ole mitään tekemistä sanan Renko kanssa. Kuten tekin olette todenneet että järvi on hyvin kalaisa, kapea ja paljon saaria sekä runsaasti kuikkia. Tästä seuraa että järvellä on keskimäärin muihin järviin nähden paljon tyyniä iltoja. Sitten ne kaakot joista mainitsin aikaisemmin kalastelevat hyvällä kalajärvellä näin syntyi renkaita järven pintaan. Uskon että tämä on järven alkuperäinen nimen lähde. Onhan Hattulassa ja Rengossa, Hauholla Kaakkolampi, eikä ne ole paikkoja jotka ovat jostain kaakon suunnassa. Linnun nimet ja niistä johdannaiset esiintyvä paikan niminä ympäri Suomea ja paljon Hämeessä.

Tämä oli minun versio Renkajärvestä.

Sain tästä hyvän aasinsillan itse asialleni. Olen seurannut kuusikymmen luvulta asti järven kaakkoja (vanha nimi kuikille ja koskeloille). Näistä lähimpänä sydäntäni on kaakkuri joka vähee paikoitellen Kanta-Hämeessä kuten kylmänkukkakin. Taasen kesän koittaessa olisin kiitollinen jos saisin kaakkurihavaintoja teiltä asukkailta. Kaakkurit itse ei pesi Renkajärvessä mutta käyvät siellä kalassa hyvin kaukaakin.Lintu itsessään on hyvin helppo tunnistaa. Lentää korkealla ja kaakattaa kuuluvasti ka-ka-ka-kaa. Nämä lento havainnot ovat tärkeitä eli seuraavista tiedoista olen kiinnostunut
-lentosuunta
-tuliko vai lähtikö järveltä
-päivämäärä ja kelloaika

Näitä havaintoja teille on varmaan kertynyt menneiltä vuosiltakin. Myös lakanneista lentosuunnista havainnot ovat tärkeitä.

terveisin alajuoksun poika

Kalevi Eklöf
Suvirinne 35
14300 Renko
GSM + 358 500 774 688
FAX + 358 3 6823 057

Katso aiheesta myös Wikipediasta!

Jäsenmaksuista ja valokuvakilpailusta

Renkajärven suojeluyhdistyksellä on nyt yhteensä 165 jäsentä. Tosin osa ei ole vielä ehtinyt maksaa vuoden 2009 jäsenmaksua, mutta joka tapauksessa jäsenkehitys on ollut suotuisaa. Vuoden 2009 aikana yhdistykseen on liittynyt jo 21 uutta jäsentä. Jokaisen meistä kannattaa markkinoida jäsenyyttä naapureille ja tuttaville. Jäsenmaksun tiedot ja ohjeet löytyvät webbisivuiltamme tästä linkistä.


Renkajärvi-aiheiseen valokuvauskilpailuun toivotaan runsasta osanottoa. Lähetä siis parhaat otoksesi täältä löytyvien ohjeiden mukaisesti, kiitos!


Oheinen kuva on otettu Renkajärveltä Vuohiniemestä 12.4. Joutsenet ovat isoja lintuja, mutta pienikin sula paikka riittää levähtämiseen ja ruokailuun. Voit klikata kuvan suuremmaksi.

Kesäjuhla jälleen la 25.7. Rimmilässä

Varaa jo nyt kalenteriisi heinäkuun viimeinen lauantai 25.7.2009 klo 17 alkaen. Silloin kokoonnumme Rimmilän kylätalolle urheilukentälle viettämään toisia yhdistyksen kesäjuhlia. Ohjelmaa suunnitellaan parhaillaan, joten ideat ovat tervetulleita vaikkapa alla olevalle kommenttipalstalle.
Tervetuloa koko perheen kanssa mukaan!
Klikkaa viimekesäinen kuva suuremmaksi!

Tunnelmia kesän 2008 juhlista.

Liikaa fosforia valuu Vanajaveteen

Hämeen alueuutisissa oli juuri ympäristöasiantuntija Heli Jutilan haastattelu, jossa hän toivoi lakiin kohtaa pintavesien pilaamisesta. Pohjavesien pilaamiskielto laissa jo onkin. Tarvittaisiin erillinen fosforiasetus, jotta maatalouden liikalannoitus saataisiin aisoihin. MTT:n tutkimusten mukaan fosforilannoitteita käytetään 5 kertaa enemmän kuin kasvit pystyvät käyttämään.

Lue lisää!

Jäsenmäärämme on nyt 160

Vuonna 2008 oli yhdistyksessä 144 maksanutta jäsentä. Nyt meitä on jo 160, joista vuoden 2009 jäsenmaksun maksaneita oli tänään 6.3. 65 kappaletta. Eräpäivä on maaliskuun lopussa, joten silloin tarkastellaan tilannetta uudelleen. Toivottavasti jokainen meistä tekee jäsenmarkkinointia jatkuvasti, jotta saavutamme toimintasuunnitelmassa olevan 175 jäsenen tavoitteen vuoden loppuun mennessä.

Liittymisohjeet ja maksulomake löytyy täältä!

Terveisiä Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumista

Olimme Nummenpään Aulikin kanssa edustamassa Renkajärveä Raatihuoneella järjestetyssä kokouksessa. Kuulimme mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja sekä paikalla olleiden suojeluyhdistysten toiminnan esittelyä. Tilaisuuden emäntänä oli Heli Jutila. Heli on luennoinut yhdistyksemme vuosikokouksissa ja laatinut yhteenvedon myös Renkajärven tutkimuksista.

Renkajärven tila oli aikaisemmassa luokituksessa erinomainen, mutta uudessa mallissa luokkamme on hyvä. Laskun syynä ovat lähinnä Renkajoen padot, jotka estävät kalojen nousun Vanajavedestä Renkajärveen. Renkajoki virtaa Renkajärvestä koilliseen kohti Haapajärveä, joka sijaitsee osin Janakkalan puolella. Joki laskee kahden järven välillä kaiken kaikkiaan noin 40 metriä. Patoja joessa on yhteensä seitsemän. Ne on rakennettu mylly- ja uittotarpeisiin, mutta jääneet toimettomiksi pian sotien jälkeen. Kritisioimme uusia luokitusperusteita, koska padoilla ei ole vaikutusta Renkajärven veteen tai tilaan. Vastauksessaan Heini-Marja Hulkko vetosi siihen, että kalakantaan näillä padoilla on vaikutusta. Myllykylän pato korjattiin 2008, Hinkaloistenkoski 2005 ja Muurilankoski 2003.

Pari vinkkiä meille asioista, joista olemme keskustelleet:

1. Pitäisikö suojeluyhdistyksen ryhtyä ajamaan loppujenkin patojen uudistamista, jotta arvokas puroitaimen pääsisi nousemaan Renkajärveen asti ja järven tila nousisi taas erinomaiseksi?
   
2. Jukka Ruuhijärven mukaan muikun, siian ja mateen kannan heikkeneminen saattaa johtua rehevöitymisestä ja särkikalojen lisääntymisestä. Pitäisi olla riittävästi petokaloja syömään särkikaloja. Renkajärven koekalastus vaatisi kahdelta mieheltä noin viikon ja hinnaksi tulisi n. 3000 €. Jos teemme kokekalastuksen talkootyönä, voisimme ostaa suunnitteluapua ja omat yleiskatsausverkot n. 300 €/kpl.


3. Metsähallitus säilyttää tileillään 10 vuotta vesijättömaan lunastuksesta tulleita rahoja. Tämä jälkeen maksaja saa hakiessaan rahat takaisin jos niitä ei ole käytetty järven tarpeisiin. Meidän kannattaa tutkia tilanne Renkajärven osalta ja hakea rahoja toimintaamme jakokunnilta.


4. HAMK:n ympäristötekniikan koulutusohjelman opiskelija tekee parhaillaan opinnnäytteenään tutkimusta Nerosjärven ja Kuohijärven suojeluyhdistykselle. Siihen kuuluu mm. pohjasedimenttitutkimus. Kannattaisiko meidänkin kysellä tällaista?

Mielenkiintoinen iltapäivä!

Markku Kuivalahti