29.9.2009

YLE/MOT: Paskalaki

Maanantaina 28.9. tuli Ylen MOT-ohjelmassa kriittinen näkemys jätevesiuudistuksesta ja erityisesti kemiallisesta puhdistuksesta haja-asutusalueilla. Katsele YouTubesta


Kriittisiä tv-ohjemia ovat myös
http://www.youtube.com/watch?v=p8BD3gIRHXI
jätevesisotku
http://www.youtube.com/watch?v=2F4gyv9X6vo
typenpoisto

19.9.2009

Renkajärven syksy parhaimmillaan

Nyt kannattaa tulla Renkajärven rantamille. Metsät ovat täynnä sieniä, puolukoita ja mustikoita. Järven pintalämpötila on 16 astetta, ja illan auringonlaskuissa loistavat värien kirjot. Oheiset kuvat on otettu Vuohiniemessä 19.9. klo 19.53 (vasen) ja 20.17 (oikea). Klikkaa kuvat suuremmiksi.

9.9.2009

Hyvä perhossyksy

Lehdissä on kerrottu syksyn perhosista ja niiden muutosta. Aurinkoiset elokuun ja syyskuun päivät ovat houkutelleet myös Renkajärven toisen sukupolven perhoset keräämään mettä joko talvehtimista tai etelään muuttoa varten. Vuohiniemessä kuvattu amiraaliperhonen (klikkaa kuva suuremmaksi) ja ohdakeperhonen vaeltavat tuulten mukana Etelä-Eurooppaan asti talvehtimaan. Nokkosperhonen puolestaan talvehtii Suomessa ullakoilla ja ulkorakennuksissa.

Renkajärven vedenlaatu loppukesällä 2009

Renkajärvestä otettiin loppukesän vesinäytteet 26.8.2009. Samalla otettiin myös kasviplanktonnäyte.

Vesi oli edelleen hyvälaatuista. Kokonaisfosfori oli päällysvedessä niukkaravinteisuutta ilmentävällä tasolla. Alusvedessä se on yleensäkin hiukan korkeampi ,koska siellä vapautuu fosforia veteen eloperäisen aineksen hajotessa. Vedessä olevan levän määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuus oli juuri ja juuri lievää rehevyyttä kuvaava, mutta levän määrä voi vaihdella varsin nopeasti, joten jonain muuna hetkenä pitoisuus on voinut olla pienempikin. Väriarvon perusteella vesi oli humuspitoista, mutta ei erityisen ruskeaa. Kemiallinen hapenkulutus oli normaali.

Alusvedessä oli selvä hapenvajaus , koska vesimassa oli voimakkaasti kerrostunut. Päällys- ja alusveden lämpötila- ja tiheyseron takia happea ei päässyt liukenemaan pintakerroksista syvemmälle. Rautaa oli päällysvedessä vain hyvin vähän. Puskurikyky oli hyvä, sameutta olemattoman vähän ja ionimuotoisia ravinteita (fosfaattia ja nitraattia) erittäin vähän, fosfaattia tuskin lainkaan koska levät olivat kesän loppuun mennessä ehtineet kuluttaa (=sitoa itseensä) lähes kaiken fosfaatin.

Yhteenvetona voi todeta, että Renkajärven vesi oli varsin hyvälaatuista elokuun lopussa v. 2009. Klikkaa taulukko suuremmaksi!

Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Oivan kautta kuka tahansa voi tarkastella ympäristöhallinnon seurannassa olevien vesistöjen vesianalyysien tuloksia. Ensin pitää kuitenkin rekisteröityä sen käyttäjäksi. Järjestelmä on tarkoitettu ensisijaisesti asiantuntijoiden käyttöön, minkä vuoksi tulokset ovat ainoastaan numeerisessa muodossa. Niitä ei ole selostettu ole selostettu sanallisesti. Ympäristökeskus antaa tarvittaessa apua tulosten tulkinnassa. Oiva löytyy internetistä osoitteesta http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp.

Pintavesien seurantaa on muutettu ymp.hallinnon uudessa seurantaohjelmassa siten, että useimmista seurannassa olevista järvistä ei enää oteta näytteitä vuosittain vaan kolmen tai kuuden vuoden välein. Renkajärvenkin seurannassa tulee kuuden vuoden mittainen tauko, kun lokakuun 2009 näytteet on otettu.