Yhdistyksemme sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Vuohiniemen rukoushuoneessa lauantaina 29.1. Paikalla oli 18 yhdistyksen jäsentä. Kahvituksen jälkeen Matti Peltola kertoi Vanajavesihankkeen vesijaoksen toiminnasta, jonka jäsenenä hän on edustamassa eri suojeluyhdistyksiä. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Erkki Lindqvist. Kokouksen asiakirjat löytyvät tämän blogin oikeasta reunasta. Kiitos kaikille mukana olleille vilkkaasta ja rakentavasta keskustelusta!
31.1.2011
30.1.2011
Päivi Lehtovaaran lähettämiä arvioita laskuojista
Laskin arviota kuinka paljon fosforia ja typpeä eri laskuojista tulee,
käyttäen kaksi vuotta sitten printtaamiani vuoden 2008 vesianalyysituloksia
Renkajärven viidestä laskuojasta (www.tarinani.net/renkajärvi/tekstit/Analyysitulokset2008.htm). Seuraavassa
30 päivän kertymät noilla a) 1.4.2008 ja b) 21.8.2008 mitatuilla virtaamilla.
Fosfori oli kuulemma kriittisin järven rehevyyden kannalta. Keväällä fosforia
tulee 30 pv:n aikana Sitturinojasta 12,3 kg ja Ruokosuonojasta 3,3 kg (harmi
että Saastamoisenojaa ei mitattu). Syyskesällä taas 30 pv:ssä Sälinojasta 4,3
kg, Sitturinojasta 2,1 kg, Saastamoisenojasta 1,0 kg, Ruokosuonojasta 0,73
kg. Pajustonojassa virtaama niin pieni ettei merkitystä.
Typpeä tulee mitatulla virtaamalla kevätkuukautena Sitturinojasta 700 kg,
Sälinojasta 249 kg, Ruokosuonojasta 189 kg - Saastamoisenojaa ei mitattu.
Loppukesän kuukaudessa valuvalle typelle arvio vakiovirtaamalla: Sitturinoja
79 kg, Saastamoisenoja 32 kg, Ruokosuonoja 20,5 kg (Sälinojaa ei mitattu).
Takajärven rannoilla näkyy olevan vain ojittamattomia ja suojeltuja soita.
Muut tekijät samanlaiset: järvi samankokoinen 600 ha, mökkejä suunnilleen saman
verran ja yhtä metsäiset rannat. Hyvä vertailukohde Renkajärvelle, joka ottaa
vastaan monien ojitettujen soiden (yht. pinta-ala?) valumat .
Vuohiniementien puolella Renkajärveen tulee vielä ojitusvesiä ainakin
Kadonneensuolta, Huhtisuolta ja Isosuolta, keväällä jopa tien katkaisten.
Mitä suuruusluokkaa lienevät virtaamat verrattuina tutkittuihin ojiin?
Pari vuotta sitten löysin netistä myös Geologian tutkimuslaitoksen
turvetutkimusraportin nro 372 vuodelta 2006. GTL:n päätavoitteena on ollut
"osoittaa kasvu- ja energiaturvetuotantoon soveltuvat suoalueet". Esimerkiksi
Kadonneensuo on tutkittu, ja raportti sanoo: "Kadonneensuo soveltuu
energiaturvetuotantoon." (Raportin tekijät Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski,
raportin nimi Kalvolassa tutkitut suot ja niiden turvevarat.) Kunpa voisi
ostaa järveä ympäröiviä soita ennallistumaan luonnonsuojelualueiksi, nykyinen
energiaturvepolitiikka ei lupaa hyvää.
Kiitos vielä mukavasta kokouksesta!
Terveisin
Päivi Lehtovaara
käyttäen kaksi vuotta sitten printtaamiani vuoden 2008 vesianalyysituloksia
Renkajärven viidestä laskuojasta (www.tarinani.net/renkajärvi/tekstit/Analyysitulokset2008.htm). Seuraavassa
30 päivän kertymät noilla a) 1.4.2008 ja b) 21.8.2008 mitatuilla virtaamilla.
Fosfori oli kuulemma kriittisin järven rehevyyden kannalta. Keväällä fosforia
tulee 30 pv:n aikana Sitturinojasta 12,3 kg ja Ruokosuonojasta 3,3 kg (harmi
että Saastamoisenojaa ei mitattu). Syyskesällä taas 30 pv:ssä Sälinojasta 4,3
kg, Sitturinojasta 2,1 kg, Saastamoisenojasta 1,0 kg, Ruokosuonojasta 0,73
kg. Pajustonojassa virtaama niin pieni ettei merkitystä.
Typpeä tulee mitatulla virtaamalla kevätkuukautena Sitturinojasta 700 kg,
Sälinojasta 249 kg, Ruokosuonojasta 189 kg - Saastamoisenojaa ei mitattu.
Loppukesän kuukaudessa valuvalle typelle arvio vakiovirtaamalla: Sitturinoja
79 kg, Saastamoisenoja 32 kg, Ruokosuonoja 20,5 kg (Sälinojaa ei mitattu).
Takajärven rannoilla näkyy olevan vain ojittamattomia ja suojeltuja soita.
Muut tekijät samanlaiset: järvi samankokoinen 600 ha, mökkejä suunnilleen saman
verran ja yhtä metsäiset rannat. Hyvä vertailukohde Renkajärvelle, joka ottaa
vastaan monien ojitettujen soiden (yht. pinta-ala?) valumat .
Vuohiniementien puolella Renkajärveen tulee vielä ojitusvesiä ainakin
Kadonneensuolta, Huhtisuolta ja Isosuolta, keväällä jopa tien katkaisten.
Mitä suuruusluokkaa lienevät virtaamat verrattuina tutkittuihin ojiin?
Pari vuotta sitten löysin netistä myös Geologian tutkimuslaitoksen
turvetutkimusraportin nro 372 vuodelta 2006. GTL:n päätavoitteena on ollut
"osoittaa kasvu- ja energiaturvetuotantoon soveltuvat suoalueet". Esimerkiksi
Kadonneensuo on tutkittu, ja raportti sanoo: "Kadonneensuo soveltuu
energiaturvetuotantoon." (Raportin tekijät Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski,
raportin nimi Kalvolassa tutkitut suot ja niiden turvevarat.) Kunpa voisi
ostaa järveä ympäröiviä soita ennallistumaan luonnonsuojelualueiksi, nykyinen
energiaturvepolitiikka ei lupaa hyvää.
Kiitos vielä mukavasta kokouksesta!
Terveisin
Päivi Lehtovaara
24.1.2011
Vuoden vaihteen terveiset
Perttu Laaksonen järjesti Vuohiniemessä pienelle yleisölle näyttävän ilotulituksen vuoden vaihtuessa. Tässä Pertun kuvaamana tapahtuma kaikkien nähtäväksi.
21.1.2011
20.1.2011
SIKA -lehti vuodelta 1974
Osmo Kaipainen löysi Renkajärven ympäristön tapahtumista kertovan ja itse toimitetun "keltaisen" lehden vuosimallia 1974. Siihen on tallennettuna pala alueen historiaa kohta 40 vuoden takaa mielikuvituksella ja huumorilla höystettynä. Tästä linkistä aukeaa lehti pdf-muodossa.
16.1.2011
Tervetuloa vuosikokoukseen!
Sääntömääräinen vuosikokous pidetään Vuohiniemen rukoushuoneessa
la 29.1.2011 klo 13. Matti Peltola alustaa aiheesta "Vanajavesikeskuksen
vesijaoston aktiviteetit Renkajärven näkövinkkelistä".
Vuosikokouksen 2011 aineistot:
- Kokouskutsu
- Toimintakertomus 2010
- Tuloslaskelma 2010
- Tase 2010
- Toimintasuunnitelma 2011
- Budjettiehdotus 2011
Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Hallitus
9.1.2011
Telkän vesijuoksua
Tässä on 24.6.2010 otettu videonpätkä Renkajärveltä, jossa pieni telkänpoikanen joutuu koskelopoikueen kiusaamaksi.
5.1.2011
Hakalan isäntä Petri Heinonen tutkii Etelämannerta
Renkajärven rantamilla Vuohiniemen ja Kaution välillä sijaitseva Hakalan torppa on vanha Pelkolan kartanon lohkotila, jonka eräs korpraali sai palattuaan Suomen sodasta. Sen viimeinen vakinainen isäntä oli Iivari Hakala, joka oli syntynyt vuonna 1900. Hän oli pienviljelijä, pelimanni ja puuseppä. Halan lehto on kuuluisa mm. rauhoitetuista puistaan ja rehevästä kasvillisuudestaan.
Nykyisin Hakalan torpan omistaa Petri Heinonen, jolla on mielenkiintoinen ammatti Ilmatieteen laitoksella. Petri on joka talvi mukana retkikunnassa, joka tutkii Etelämantereen olosuhteita. Hänen työstään oli artikkeli Hämeenlinnan Viikkouutisissa 30.12.2010. Tässä on linkki artikkeliin.
Nykyisin Hakalan torpan omistaa Petri Heinonen, jolla on mielenkiintoinen ammatti Ilmatieteen laitoksella. Petri on joka talvi mukana retkikunnassa, joka tutkii Etelämantereen olosuhteita. Hänen työstään oli artikkeli Hämeenlinnan Viikkouutisissa 30.12.2010. Tässä on linkki artikkeliin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)