31.1.2011

Terveisiä vuosikokouksesta

Yhdistyksemme sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Vuohiniemen rukoushuoneessa lauantaina 29.1. Paikalla oli 18 yhdistyksen jäsentä. Kahvituksen jälkeen Matti Peltola kertoi Vanajavesihankkeen vesijaoksen toiminnasta, jonka jäsenenä hän on edustamassa eri suojeluyhdistyksiä. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi  Erkki Lindqvist. Kokouksen asiakirjat löytyvät tämän blogin oikeasta reunasta. Kiitos kaikille mukana olleille vilkkaasta ja rakentavasta keskustelusta!

30.1.2011

Päivi Lehtovaaran lähettämiä arvioita laskuojista

Laskin arviota kuinka paljon fosforia ja typpeä eri laskuojista tulee,
käyttäen kaksi vuotta sitten printtaamiani vuoden 2008 vesianalyysituloksia
Renkajärven viidestä laskuojasta (www.tarinani.net/renkajärvi/tekstit/Analyysitulokset2008.htm). Seuraavassa
30 päivän kertymät noilla a) 1.4.2008 ja b) 21.8.2008 mitatuilla virtaamilla.

Fosfori oli kuulemma kriittisin järven rehevyyden kannalta. Keväällä fosforia
tulee 30 pv:n aikana Sitturinojasta 12,3 kg ja Ruokosuonojasta 3,3 kg (harmi
että Saastamoisenojaa ei mitattu). Syyskesällä taas 30 pv:ssä Sälinojasta 4,3
kg, Sitturinojasta 2,1 kg, Saastamoisenojasta 1,0 kg, Ruokosuonojasta 0,73
kg. Pajustonojassa virtaama niin pieni ettei merkitystä.

Typpeä tulee mitatulla virtaamalla kevätkuukautena Sitturinojasta 700 kg,
Sälinojasta 249 kg, Ruokosuonojasta 189 kg - Saastamoisenojaa ei mitattu.
Loppukesän kuukaudessa valuvalle typelle arvio vakiovirtaamalla: Sitturinoja
79 kg, Saastamoisenoja 32 kg, Ruokosuonoja 20,5 kg (Sälinojaa ei mitattu).

Takajärven rannoilla näkyy olevan vain ojittamattomia ja suojeltuja soita.
Muut tekijät samanlaiset: järvi samankokoinen 600 ha, mökkejä suunnilleen saman
verran ja yhtä metsäiset rannat. Hyvä vertailukohde Renkajärvelle, joka ottaa
vastaan monien ojitettujen soiden (yht. pinta-ala?) valumat .

Vuohiniementien puolella Renkajärveen tulee vielä ojitusvesiä ainakin
Kadonneensuolta, Huhtisuolta ja Isosuolta, keväällä jopa tien katkaisten.
Mitä suuruusluokkaa lienevät virtaamat verrattuina tutkittuihin ojiin?

Pari vuotta sitten löysin netistä myös Geologian tutkimuslaitoksen
turvetutkimusraportin nro 372 vuodelta 2006. GTL:n päätavoitteena on ollut
"osoittaa kasvu- ja energiaturvetuotantoon soveltuvat suoalueet". Esimerkiksi
Kadonneensuo on tutkittu, ja raportti sanoo: "Kadonneensuo soveltuu
energiaturvetuotantoon." (Raportin tekijät Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski,
raportin nimi Kalvolassa tutkitut suot ja niiden turvevarat.) Kunpa voisi
ostaa järveä ympäröiviä soita ennallistumaan luonnonsuojelualueiksi, nykyinen
energiaturvepolitiikka ei lupaa hyvää.

Kiitos vielä mukavasta kokouksesta!

Terveisin

Päivi Lehtovaara

24.1.2011

Vuoden vaihteen terveiset

Perttu Laaksonen järjesti Vuohiniemessä pienelle yleisölle näyttävän ilotulituksen vuoden vaihtuessa. Tässä Pertun kuvaamana tapahtuma kaikkien nähtäväksi.

20.1.2011

SIKA -lehti vuodelta 1974

Osmo Kaipainen löysi Renkajärven ympäristön tapahtumista kertovan ja itse toimitetun "keltaisen" lehden vuosimallia 1974. Siihen on tallennettuna pala alueen historiaa kohta 40 vuoden takaa mielikuvituksella ja huumorilla höystettynä. Tästä linkistä aukeaa lehti pdf-muodossa.



16.1.2011

Tervetuloa vuosikokoukseen!


Sääntömääräinen vuosikokous pidetään Vuohiniemen rukoushuoneessa
la 29.1.2011 klo 13. Matti Peltola alustaa aiheesta "Vanajavesikeskuksen
vesijaoston aktiviteetit Renkajärven näkövinkkelistä".

Vuosikokouksen 2011 aineistot:
Kahvitarjoilu. 
Tervetuloa!

Hallitus

9.1.2011

Telkän vesijuoksua

Tässä on 24.6.2010 otettu videonpätkä Renkajärveltä, jossa pieni telkänpoikanen joutuu koskelopoikueen kiusaamaksi.

5.1.2011

Hakalan isäntä Petri Heinonen tutkii Etelämannerta

Renkajärven rantamilla Vuohiniemen ja Kaution välillä sijaitseva Hakalan torppa on vanha Pelkolan kartanon lohkotila, jonka eräs korpraali sai palattuaan Suomen sodasta. Sen viimeinen vakinainen isäntä oli Iivari Hakala, joka oli syntynyt vuonna 1900. Hän oli pienviljelijä, pelimanni ja puuseppä. Halan lehto on kuuluisa mm. rauhoitetuista puistaan ja rehevästä kasvillisuudestaan.

Nykyisin Hakalan torpan omistaa Petri Heinonen, jolla on mielenkiintoinen ammatti Ilmatieteen laitoksella. Petri on joka talvi mukana retkikunnassa, joka tutkii Etelämantereen olosuhteita. Hänen työstään oli artikkeli Hämeenlinnan Viikkouutisissa 30.12.2010. Tässä on linkki artikkeliin.