Nyt toivotus hyvän Joulun...

Kovien pakkasten ja paksujen hankien aikana on mukava muistella kaunista ja lämmintä kesää. Alla olevat videokoosteet nauhoitettiin Rimmilän kentällä 31.7. Renkajärven suojeluyhdistyksen perinteisessä kesäjuhlassa. Näiden muistojen kautta suojeluyhdistys toivottaa kaikille Renkajärven alueen asukkaille Rauhallista Joulua ja Onnekasta Uutta vuotta!

Onko tässä Rimmin työväentalo?

Saarisen Matti lähetti alla olevan kuvan ja halusi varmistaa, onko valokuvan rakennus Rimmin työväentalo. Rannassa on runsaasti tukkeja. Ne voivat olla paikallisen sahan raaka-ainetta tai sitten uittoon tarkoitettuja. Jos voit antaa lisätietoja kuvasta, niin ole hyvä ja vastaa tähän blogiviestiin.

Brändityöryhmä: Renkajärvi juomakelpoiseksi

Suomen maabrändivaltuuskunta esittää, että Suomi profiloituisi maailman ongelmien ratkaisijana, jonka erikoisaloja ovat toimivuus, luonto ja koulutus. Ryhmä muun muassa haluaa Suomen vesistöt juomakelpoisiksi vuoteen 2030 mennessä. Me Renkajärven asukaat olemme onnekkaita, koska jo nyt "hoiramma järveemme kun kaivoomme". Voimme koska tahansa ottaa mukin käteen ja sammauttaa janomme Renkajärven vedellä.

Katso lisää Ylen uutisista!

200 jäsenen raja on ylitetty

Renkajärven suojeluyhdistyksessä on tänään 19.11. yhteensä 202 maksanutta jäsentä. Tämän vuoden tavoitteena ollut 200 jäsenen raja ylittyi 2.11. Onneksi olkoon meille kaikille! Jäsenten lukumäärä osoittaa sen, että olemme oikealla asialla. Suojelutyössä tarvitaan meitä kaikkia. Toivotaan, että loppuvuoden aikana kilahtaa vielä lisää 10 euron suorituksia yhdistyksen tilille.

Kuninkaan tiekartasto 1790 julkaistiin tänään

Renkajärven suojeluyhdistyksen hallituksessa oleva Erkki-Sakari Harju on julkaissut tänään 4.10.2010 yhdessä Jussi T. Lappalaisen kanssa kirjan Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790. Kirja perustuu arkistolöytöihin. Erkki-Sakari oli haastateltavana YLE 1:n kulttuuriohjelmassa tänään. Jutun tiivistelmä löytyy tästä linkistä. Erkki-Sakarin haastattelu Renkajärven alueen vanhoista kartoista löytyy täältä.

Onneksi olkoon Erkki-Sakari!

Kaunis auringonlasku Renkajärvellä 2.10.2010

Musiikki YouTuben julkisesta arkistosta
Lisa Spector
Waltz in A flat Major Op. 39

Vuoden 2011 valokuvauskilpailusta

Suojeluyhdistyksen hallitus päätti kokouksessaan 17.9. jatkaa Renkajärvi -kalenterin julkaisemista myös ensi kesänä. Tämä tarkoittaa sitä, että valokuvauskilpailu toteutetaan samalla tavalla kuin vuonna 2009 ja 2010. Puuhamiehenä on edelleen Pentti Mansukoski. Hän toivoo, että jokainen meistä kaivaisi kameransa esiin ja lähtisi kuvaamaan luontoa. Tarkemmat tiedot kilpailusta julkaistaan aikanaan täällä nettisivuillamme. Kuvia toivotaan kaikista vuodenajoista, joten kuvaamisiin!

Parakraahvit Hämeen Sanomissa

Tänään Renkajärveläisen parakraahvit pääsivät suurempaan julkisuuteen, kun Hämeen Sanomissa oli asiasta Sari Oksalan tekmemä artikkeli. Sen verkkoversio löytyy tästä linkistä.

Rimmin Räpylä 3/2010 ilmestynyt

Tästä linkistä löytyy pdf-muodossa viimeisin Rimmin Räpylä -kylälehti.

Järven pinta alhaalla

Olemme seuranneet Renkajärven pinnan korkeutta runsaat 2 vuotta. Kartan mukaan Renkajärven pinta on normaalisti 121,9 metriä merenpinnan yläpuolella. Keskimäärin tuo korkeus on ollut 15-20 senttiä raja-arvon yläpuolella, mutta nyt olemme 8 senttiä rajan alapuolella. Pohjavedet ovat siis kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä todella matalalla. Sen voi havaita myös Myllykylän sillalta, kun katsoo lähes tyhjillään olevaa uittoränniä. Jos kiinnostaa, niin voit tarkkailla pinnan korkeutta Salmella Renkajärven ja Kynnösjärven välisellä kannaksella rupuputken suulla olevasta mittarista. 0-taso (121,9 m) on mittarin asteikossa 39 sentin kohdalla. Yllä oleva kuva on otettu 14.9.2010.

Renkajoen koskien historiaa

Tiesitkö, että Renkajoessa on ollut 9 koskea, joissa on joskus toiminut mylly tai saha? Voit tutustua Renkajokeen ja sen koskien historiaan tästä linkistä!

Renkajärven väriluvusta ja näkösyvyydestä

Matti Peltola esitti kesäjuhlilla tavoitteeksemme saada Renkajärven näkösyvyys 1950-luvun tasolle. Näkösyvyys on suoraan riippuvainen väriluvusta. Väriluvun muutokseen ovat vaikuttaneet eniten soiden ja metsien ojitukset sekä istutusten yhteydessä tehtävä kaivutyö.  Soilta valuu lauhoina talvina lähes koko vuoden ruskeaa ja humuspitoista vettä Renkajärveen. Kari Pakarinen ja Timo Laaksonen seuravaat kuukausittain näkösyvyyttä. Seurannan tulokset löytyvät täältä. Koko vuoden keskimääräinen nökösyvyys on Renkajärvessä n. 2,5 metriä. Parhaimmillaan päästää syksyisin hiukan yli kolmen metrin näkösyvyyteen.

Hattulan eteläisten vesistöjen rantaosayleiskaavan voimaantulo

Hämeen Sanomissa oli 26.8.2010 Hattulan kunnan kuulutus, jossa kerrottiin seuraavaa: "Hattulan kunnanhallitus on 31.5.2010 (§ 146) maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 201 §:n mukaisesti määrännyt Hattulan kunnanvaltuuston 19.11.208 (§ 69) hyväksymän Hattulan Eteläisten Vesistöjen rantaosayleiskaavan tulemaan voimaan muilta osin kuin Hämeenlinnaan 1.1.2009 luovutetun alueen ja Katinalan kylän valituksen alaisen tilan Lähdenranta osalta."

Rantaosayleiskaava löytyy tästä linkistä.

Professori Pertti Uotilan kasvihavainnot Renkajärvestä

Pertti Uotila on tutkinut Renkajärven vesikasvillisuutta. Hänen haastattelunsa oli tänään Radio Hämeessä. Professori Uotilan mukaan Renkajärven vesikasvillisuus kertoo, että järvi on pysynyt puhtaana. Tätä todistavat sellaiset kasvit kuin nuottaruoho, rantaleinikki ja tummalahnanruoho.

Kaarlo Linkola tutki Renkajärven vesikasvillisuutta jo 1930-luvulla. Kasvilajien muutokset ovat suhteellisen vähäisiä tuosta ajasta. Lähinnä lehmien laiduntamisen loppuminen on vaikuttanut pikkuisen äimäruohon häviämiseen. Myös ratamosarpio on vähentynyt samasta syystä. Vastaavasti leveäosmankäämi, keltakurjenmiekka ja karvalehti ovat lisääntyneet osittain ihmisten levittämänä.

Haastattelusta toimitettu artikkeli kuvineen löytyy täältä.

PS.
Susanna Paasivaara tutki Renkajärven rantakasvillisuutta vuonna 2001. Hän löysi yhteensä 370 ruoho- ja puuvartista lajia. Tutkimuksesta oli artikkeli Hämeen Sanomissa.

Renkajärveläisen parakraahvit

Tällaiset ohjeet on jaettu kaikkiin Renkajärven ympäristön postilaatikoihin. Niitä oli jaossa myös kesäjuhlilla Rimmilässä. Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi!

Pieni kilpailu: kirjoita nämä ohjeet jollakin hallitsemallasi murteella, hauskasti ja nasevasti sekä lähetä ne sihteerille markku.kuivalahti(at)hamk.fi. Julkaisemme kaikki täällä blogissa ja paras palkitaan kesän 2011 kesäjuhlilla.

Juryn lausunto valokuvauskilpailusta ja kaikki kuvat

Sini Kekäläisen kuva "Renkajärvellä sateenkaariakin on kaksi ja ne ovat maailman kauneimpia", jaettu 1. sija

Tässä on linkki juryn lausuntoon 10 parhaan kuvan osalta.

Kilpailuun lähetetyt 116 kuvaa löytyvät tästä linkistä. Voit suurentaa katsellessasi kuvat täyden ruudun kokoon painamalla F11 -näppäintä.

Kiitos kaikille osallistujille sekä tuomaristolle Matti Remekselle ja Pentti Mansukoskelle. Saimme jälleen hienon kilpailun ja sen tuloksena edustavan Renkajärvi-kalenterin.

Renkajärvi-aiheisen kilpailun vastaukset

1. Renkajärven pituus 8,15 km on mitattu Rimminlammen pohjoispäästä Salminhiekan etelärantaan. Kynnöslammea ei ole laskettu mukaan. Jos Kynnöslammi lasketaan samaan järveen kuuluvaksi on kokonaispituus 8,80 km.

2. Levein kohta on 1,25 km. Se löytyy sekä Renkalahden kohdalta pohjoisselältä että Paasian kohdalta eteläselältä.

3. Kapein kohta 100 m on etelä- ja pohjoisselät erottava kapeikko. Jos ollaan kirjaimellisen tarkkoja, kapein kohta on Rimminlammen ja pohjoisselän yhtymäkohta, jonka leveys on 50 m. Kapeimmalla kohdalla kuitenkin yleisesti käsitetään ensin mainittua kapeikkoa.

4. Renkajärven keskiveden pinnankorkeus merenpinnasta laskettuna on 121,9 m.

5. Nurmijärven rosvot surmasivat mylläri Juha Tättingin 22.9.1822 Vuohiniemen myllyllä. Tästä tapahtumasta ja muusta ilkivallasta Vuohiniemessä kertoo professori Heikki Ylikangas Nurmijärven rosvoja käsittelevässä kirjassaan.

6. Renkajärven tapahtumista kertoi pakinoissaan sanomalehti Uuden Suomen pakinoitsija Väinö Nuorteva, taiteilijanimeltään Olli. Hän kuoli v. 1967.

7. Kalevala korun tuotannossa on rintakoru nimeltään Luurilan lintu. Sen malli perustuu hopea-aarteeseen, joka löydettiin Luurilan mailta. Kyseinen aarre oli kaivettu maahan 1000 – luvulla.

8. Venäläisen 1:42 000 mittakaavaisen maastokartan suomenkielisessä versiossa Renkajärvi on kirjoitettu muotoon Renkon järvi. Kartan valmistumisajankohta on 1900-luvun alku.

9. Renkajärven rantavesien yleinen kasvi on lahnaruoho.

10. Maanalaisia käytäviä kaiveleva otus on kontiainen, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä maamyyrä.



Tietokilpailun taso:

Vastauksia tuli 42 kpl joista 3 nimetöntä. 10 oikein vastauksia ei löytynyt, 9 oikein oli 3 kpl, näistä arvottiin voittajaksi Päivi Lehtovaara. Vastausten keskiarvo oli 5,5 . Vaikeimmiksi kysymyksiksi osoittautuivat Renkajärven fyysiset mitat.

Renkajärven syvyys:

Vastauksia annettiin 12 kpl, joista Heikki Lindqvistin ilmoittama syvyys ja paikka olivat oikein. Erikoista vastauksissa oli se, että syvimmiksi kohdiksi merkityt pisteet olivat erittäin hyvin järven todellisten syvänteiden kohdalla.

Kesällä 2009 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) suorittamien luotausten mukaan Renkajärven syvin paikka on Rimminselällä, Mäntyniemestä 500 m pohjoiseen. Mitattu syvyys on 29,27 m. Suojeluyhdistyksen retkikunta kävi suorittamassa paikalla tarkistusmittaukset, missä kaikuluotainhavainto varmistettiin naruluotauksella. Syvimmän paikan YKJ-koordinaatit ovat SYKEn ilmoituksen mukaan 3341857, 6765995.

Saadun ilmoituksen mukaan Renkajärven syvyystietojen pitäisi tulla Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan ja samalla uusiin maastokarttoihin vuoden 2011 aikana.

Erkki-Sakari Harju

Onnistuneet kesäjuhlat Rimmissä

Kiitos kaikille mukana olleille ja erityisesti erinomaisille esiintyjille. Meitä oli paikalla noin 150 henkeä. Saimme nauttia monipuolisesta ohjelmasta sopivassa säässä. Tässä muutama kuva tilaisuudesta. Palaamme asiaan myöhemmin tällä foorumilla ja kuulemme yhteenvedon tapahtumasta. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Kuikka on vuoden lintu 2010

BirdLife Suomi valitsee vuosittain lintulajin, johon vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden 2010 lintu on uljas, monille mökkiläisille tuttu, kuikka. Tämän vuoden aikana selvitetään kirkasvetisten järviemme symbolin kuikan ja salolampien salaperäisen kaakkurin esiintymistä.

Katso lisätietoja täältä!

Lauttasauna kulkee Renkajärvellä

Juuri tällä hetkellä 17.7. klo 19 on kuvan lauttasauna lipumassa Vuohiniemestä Rimmin selälle. Mielenkiintoinen ja harvinainen ilmestys, jossa voi ottaa aurinkoa peräti kahdessa kerroksessa. Eivät osanneet tukkien uittajat uneksiakaan tällaisesta ponttoolautasta 70 vuotta sitten, kun he vetivät tukkilauttoja Renkajärvellä kohti Renkajoen suuta.

Klikkaa kuva suuremmaksi!

Renkajärvestä Hämeen Sanomissa

Tänään 14.7. oli Hämeen Sanomissa artikkeli otsakkella "Renkajärven vesikasvit kartoitetaan 75 vuoden tauon jälkeen". Asiasta on kerrottu jo aikaisemmin Renkajärvi-blogissa. Tässä lehden artikkeli kokonaan verkkoversiona.

Viesti Renkajärvi -kalenterista

Jos joku tietää jo nyt, että ei tule pääsemään mukaan Renkajärven kesäjuhliin la 31.7, tänä vuonna on mahdollisuus jättää ennakkotilaus kalentereista - viime vuonna kalenterit loppuivat heti juhlien jälkeen ja monet jäivät ilman. Renkajärven maisemilla kuvitettu kalenteri on mainio paitsi omaa seinää koristamassa, myös lahjana tai tuliaisina sukulaisille ja tuttaville. Kalenterisivulle on painettu muutaman yrityksen mainokset, pääosin paikallisilta yrittäjiltä.


Sitovan ennakkotilauksen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen pentti.mansukoski@nordea.com. Kalenterit ovat ajalle 1.8.2010 - 31.7.2011 ja maksavat 9 e /kpl + postikulut. Kalenterit toimitetaan postitse elokuun alussa.

Terveisin
Pentti Mansukoski

Tervetuloa kesäjuhlille 31.7. Rimmilään!

Suojeluyhdistyksen perinteiset kesäjuhlat lähestyvät. Esiintymässä on mm. muutama viikko sitten yhtyesoiton Suomen mestaruuden voittanut harmonikkatrio ACCAT sekä Pirttikosken kesäteatterin maestro Seppo Holttinen.

Tule mukaan kuulemaan toiminnastamme, osallistumaan ja kannattamaan. Nähdään Rimmilässä lauantaina 31.7.2010 klo 17. Klikkaa  juliste suuremmaksi!

Kasvitieteen professori tutkii Renkajärven rantoja

Pertti Uotila on professori, joka jäi juuri eläkkeelle Helsingin yliopiston kasvitieteen professorin virasta. Renkajärvestä on 1930-luvulla tehty kasvillisuustutkimus, jolloin järvi luokiteltiin karuksi erämaajärveksi.

Pertti Uotila seuraa nyt, todennäköisesti Reino Kalliolan jalanjälkiä ja tekee uuden kasvillisuusselvityksen, jolloin selviää, kuinka järvi on 80 vuoden aikana muuttunut. Selvityksen ajankohta on todennäköisimmin 15.07 – 20.08 välisenä aikana. Pertti olisi tyytyväinen jos suojeluyhdistyksen kautta saadaan viestiä kesäasukkaille meloen rantoja pitkin kulkevasta miehestä. Ettei kyseessä ole kutsumaton tunkeilija vaan tieteellistä tutkimusta suorittava harmiton tutkija.

Asian pyysi välittämään kaikille Renkajärven asukkaille Erkki-Sakari Harju.

Hämeen kylät ry:n kyläkirje 3/2010

Tästä linkistä löytyy uusi kyläkirje pdf-muodossa.

Tarkemmin yhdstyksen toimintaan voi tutustua osoitteessa http://www.hameenkylat.net/

Erkki-Sakari Harju kertoo Renkajärven seudun vanhoista kartoista

Erkki-Sakari Harju on ollut Renkajärven kesä- ja osittain myös talviasukas jo vuodesta 1956 alkaen. Hän on tehnyt työuransa karttojen parissa ja saanut ansioistaan vuonna 2006 maanmittausneuvoksen arvonimen. Erkki-Sakari on sekä kotimaassa että kansainvälisesti arvostettu kartografian asiantuntija. Hän on toimittanut useita karttateoksia ja luennoinut ympäri maailmaa. Kehitysprojekteissa Erkki-Sakari on toiminut Guyanassa, Egyptissä, Saudi-Arabiassa ja Nepalissa. Hän on ollut myös Suomen Kartografisen Seuran aktiivinen jäsen ja puheenjohtaja. Me renkajärveläiset saamme käyttöömme Erkki-Sakarin asiantuntemuksen, sillä hän on suojeluyhdistyksemme hallituksen jäsen.

Erkki-Sakarin haastattelu aukeaa tästä linkistä!

Terveisiä Vanajavesi-illasta

Tänään oli Verkatehtaan rannassa suuren urheilujuhlan tuntua. Maakuntajohtaja Juhani Honka paljasti tai paremminkin päästi verkosta irti Vanajaveskeskuksen uuden maskotin Onni-Monnin. Viimeiset sisävesien monnit pyydettiin Kernaalanjärvestä (jonne Renkajärvikin laskee) vuonna 1866. Kaksi vuotta aiemmin samasta järvestä oli noussut 171 cm:n mittainen yksilö. Suomenlahdesta satunnaisia monneja saatiin 1960-luvulle asti. Mutta nyt siis monni on herännyt uudelleen eloon.

Rannan ohitti tilaisuuden aikana pari kirkkovenettä ja suuri joukko kanootteja. Illan mittaan meitä viihdytti orkesteri nimeltään Kohisevat voksit, ja välillä haastateltiin hankkeen puuhahenkilöitä, kuten Juhani Honkaa ja Johannes Koskista ja Lulu Riikosta. Rannalla oli nähtävillä yhdistetty niitto- ja ruoppauskone. Telttakatoksessa esiteltiin ELY-keskuksen toimintaa ja mm. Vanajavesikeskuksen juuri avattuja nettisivuja. Alla on muutama kuva tapahtumasta. Saat ne klikaamalla suuremmiksi.

Käpytikka sinitiaisen pesällä

Seurasimme mökin makuuhuoneen ikkunasta 4.6. mielenkiintoista näytelmää. Käpytikka oli hakannut sinitiaisen pöntön suuaukon niin isoksi, että nokka ylettyi lähes poikasten niskaan. Sinitiaisen hätistelyt eivät tikkaan tehonneet. Jotta poikaset säästyisivät, ruuvasin suuaukon päälle sopivan muovilevyn. Laitoin kameran kuvaamaan ja seuraamaan tilanteen kehittymistä. Näin siinä kävi.



Ja tältä se näyttää pöntön sisältä. Video löytyi YouTubesta.




Luontoterveisin
Markku Kuivalahti

Vanajavesi-ilta Hämeenlinnassa ke 9.6.2010 klo 18

Vanajavesi-hanketta esiteltiin suojeluyhdistyksen kokouksessa tammikuussa. Hanke on edennyt, ja nyt on luvassa koko kansan tapahtuma Verkatehtaan rannassa. Menovinkeistä löytyy lisätietoja. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Renkajärvi Viikkouutisissa

Viikkouutiset -lehti julkaisi perjantain 7.5.2010 numerossaan jutun Renkajärvestä. Se on osa Kylässä -juttusarjaa, jossa on esitelty vuoron perään Kanta-Hämeen eri kyliä. Juttu on luettavissa pdf-muodossa tästä linkistä.

Koekalastuksen tuloksia ja roskakalastusta

Renkajärvessä tehtiin koekalastus viime kesänä. Aiheesta oli blogijuttu viime kesänä. Puheenjohtajamme Matti Peltola kyseli tutkimuksen tuloksia ja Jukka Ruuhijärvi Evon Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta lähetti viestin "Renkajärven kalaston perusteella järven ekologinen tila on erinomainen, joten sikäli asiat ovat kunnossa".

Renkajärven ekologinen tila on siis sekä veden laadun että kalaston perusteella erinomainen. Uuden luokituksen mukaan järven ekologisen tilan laskee hyväksi ainoastaan se, että Renkajoessa on useita ikivanhoja patoja, jotka muodostavat kaloille vaellusesteen. Kalastotutkimuksen viimeinen lause toteaa kuitenkin: "Toisaalta nyt saadut tulokset kalayhteisön rakenteesta puoltaisivat jopa päätöstä Renkajärven erinomaisesta tilasta". 

Koko tutkimus löytyy tästä linkistä.

PS.
Kalastusyhdistyksen puheenjohtaja Vessu Kunnaala ilmoittaa seuraavaa.
"Sitä roskakalaa voisi kalastella pois järvestä, ja heitellä katiskoja vaikka heti 2-4 m:n syvyyteen!"

Renkajärven pinta laskusuunnassa

Pakarisen Kari antoi juuri mittaustietoja huhtikuulta. Huhtikuun aikana satoi yhteensä 56 mm. Renkajärven pinta oli korkeimmillaan 19.4.-26.4., jolloin se oli 39 senttiä kartan perusarvoa (121,9 metriä) korkeammalla. Huhtikuun lopussa pinta lähti laskemaan, joten säästyimme suuremmilta kevättulvilta. Tarkemmat tiedot löytyvät nettisivuiltamme http://www.renkajarvi.fi/ kohdasta mittaustuloksia.

Renkajärven kalastusyhdistys tiedottaa

Kalastuksenhoitomaksutapa muuttuu; verkkomerkkien myynti lopetetaan, ja se korvataan kalastuksenhoitomaksulla. Maksu on suuruudeltaan 15 €/ ruokakunta, ja se maksetaan oheisella pankkisiirrolla yhdistyksen tilille 30.6.2010 mennessä. Hoitomaksuun sisältyy kalastus samanaikaisesti neljällä verkolla ja kymmenellä katiskalla tai merralla ja yksi uistelulupa yhdistyksen hallinnassa olevilla vesillä.

Edellytetään, että myös valtakunnallinen kalastuksenhoitomaksu 2010 on suoritettu.

Maksun suorittaneiden tulee merkitä pyydysten jokainen pola selvästi omalla nimellä (sukunimi ja etunimen ensimmäinen kirjain).

Kalastuksenvalvojilla on oikeus poistaa luvattomat pyydykset.

Lisätietoja ja maksulomake löytyy tästä linkistä!

RKY:n hallitus
Pj Velimatti Kunnaala

Rimmin Räpylä 2/2010

Rimmilän oman kylälehden uusin versio löytyy tästä linkistä. Lehdessä on infoa kylän menneistä ja tulevista tapahtumista.

Jäät sulavat paikoilleen

Vuohiniemessä oli tänään järven selkä melkein auki. Suuria jääröykkiöitä ei näkynyt rannoilla, joten jäät ovat sulaneet paikoilleen. Kuva Myllykylästä kertoo, että vesi juoksee kovaa kyytiä kohti Renkoa. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Rannat aukeavat ja hauki kutee!

Eilen 19.4. oli Renkajärvellä tällaiset maisemat. Vesilinnut ovat pesimäpuuhissa, hauki kutee ja jäät ohenevat. Myös saarten välit näyttävät vähitellen avautuvan ja sehän tietää jäitten lähtöä. Sitä näytelmää kannattaa mennä seuraamaan livenä!

Hämeen Kylät ry:n järjestämiä tilaisuuksia

Hämeen Kylät ry järjestää kevään ja kesän aikana seuraavia tilaisuuksia, joihin kiinnostuneet voivat ilmoittautua:

ke 5.5. klo 8.30 - 16.00

Rakennusperinnön hoidon koulutuspäivä,
Hämeenlinna, Wetterin auditorio
järjestää Hämeen ELY-keskus, ohjelma linkistä
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=272456&lan=fi&clan=fi


pe 7.5. klo 9.30 -12.30
Maaseudun ekologiset asumisratkaisut, Asumisen HämePro -seminaari
Mustialantie 105, Tammela
järjestää Hämeen liitto, yhteistyössä Hämeen Kylät ry ja LounaPlussa ry

pe 7.5. klo 14 - 17
Yhdessä nousuun - Järkivihreä Forssan seutu
Forssan kaupungin talo
Pääpuhujana ministeri Pekkarinen
järjestää Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Forssan seudun yrittäjäjärjestöt
ohjelma linkistä
http://www.fskk.fi/index.php?action=view&id=33&module=newsmodule&src=%40random49b91c38ee713

ke 9.6. Kyläkaavoituksen kehittämishankkeen päätösseminaari (valtakunnallinnen)
Hämeenlinna, Wetterin tilat
järjestää Ympäristöministeriö
lisätietoa myöhemmin

17.-25.7.2010
Kylä kelpaa 2010 -kyläasumisen messut (valtakunnalliset)
Tammelassa
http://www.kylakelpaa.fi/

KYLÄ ESILLE KYLÄASUMISEN MESSUILLE 17.-25.7.2010 TAMMELAAN - OSASTOLLE TAI KEHUIHIN

Haluatteko markkinoida kyläänne hyvänä asuinpaikkana? Onko kesäteatteria tai tapahtumia, joista kertoisitte? Hämeen Kylät ja LounaPlussa on varannut näiltä valtakunnallisilta messuilta osaston keskeiseltä paikalta. Halukkaat kylät, ilmoittautukaa mukaan osastolle Elina Leppäselle 30.4. mennessä. Voitte toimittaa kylänne tai yhdistyksenne esitettä jaettavaksi hintaan 20 ?. Mikäli teiltä tulee päivystäjä osastolle päiväksi, ei maksua tule. Osasto on messuilla 17.-22.7. ajan.

KYLÄ KEHUT - NÄKYMÄÄN KEHUMALLA OMAA KYLÄÄ:

Keskiviikkona 21.7. Kylä kelpaa -messujen teema on Kylätoiminta- ja -kulttuuri. Kylä kehut -kilpailu tarjoaa kahdelletoista kylälle mahdollisuudet kehua kyläänsä, miten parhaiten taitaa. Kehumisaika on 2 minuuttia per kylä ja kylän joukkueen koko 1-3 kehujaa. Kaksitoista ensimmäiseksi ilmoittautunutta kylää otetaan kilpailuun mukaan. Ilmoittautumiset Elinalle. Ikimuistoiset kehut ja kannatusjoukot takaavat yleisömenestyksen. Yleisöäänestys parhaasta kehumisesta.

Panospuhdistamo epäsäännölliseen asumiseen

Onnisen asiakaslehdessä 1/2010 oli uutinen BioKem-panospuhdistamosta, joka toimii, vaikka kiinteistöä käytettäisiin epäsäännöllisesti. Tästä syystä laitos soveltuu myös vapaa-ajan asuntoihin. Tässä panospuhdistamossa käytetään lisäravinnetta, joka pitää prosessin toiminnassa myös silloin, kun asukkaat eivät tuota jätevettä. Laite tulee myyntiin toukokuussa 2010.

Lisätietoja täältä.

Viirupöllölle tuli noutaja

Piipahdimme mökillä lauantaina. Nälkiintyneestä viirupöllöstä oli vain kasa höyheniä jäljellä vajaan 10 metrin päässä siitä, missä kuvasin sitä edellisellä viikolla. Arka pöllö laittoi viimeisen toivonsa ihmiseen, mutta valitettavasti minulla ei ollut antaa sille lisäaikaa elämässä. Myöhemmin tajusin, että olisihan siellä jääkaapissa ollut kananmunia. Tiedä sitten olisivatko auttaneet ja kuinka pitkään. Luonnon kiertokulku toimii tehokkaasti, ja toisen kuolema näyttää olevan toisen leipä myös eläinkunnassa.

Markku Kuivalahti

PS.
Jos sinulla on tarinoita ja/tai kuvia luonnosta niin laita tulemaan. Julkaisen ne mielelläni täällä blogissa.

Pöllöt ovat hätää kärsimässä

Myyräkanta on romahtanut viime vuotiseen verrattuna. Lisäksi paksu hanki vaikeuttaa saaliin löytämistä. Siksi pöllöillä on nälkä. Tämä viirupöllö kahisteli kesämökin kuistilla ja jäi paistattamaan päivää tien poskeen Vuohiniemessä keskiviikkona 17.3.2010. Kysellessäni vointia se vain hiukan raotti silmiään.

Markku Kuivalahti

Renkajärven pinta on vielä alhaalla

Pakarisen Kari ilmoitti, että Renkajärven pinta on tällä hetkellä sentin verran kartan korkeutta alempana. Mittauspaalumme Salmella (Renkajärven ja Kynnösjärven välisen putken suulla) on ollut jonkin aikaa jään ja lumen peitossa, mutta nyt se on taas luettavissa. Kevättulva ei siis ainakaan vielä ole alkanut. Seurantatiedot löytyvät joko kotisivuiltamme tai suoraan tästä linkistä.

Valokuvauskilpailu käynnissä 13.3.-6.6.

Viimevuotiseen tapaan etsimme jälleen parhaita valokuvaotoksia Renkajärven maisemista. Kilpailuaika on 13.3.-6.6., ja tuomareina toimivat graafinen suunnittelija Matti Remes sekä Renkajärven kesäasukas Pentti Mansukoski. Parhaat kuvat tullaan julkaisemaan jälleen Renkajärvi-kalenterissa. Osallistumisohjeet ja pelisäännöt löytyvät tästä linkistä tai klikkaamalla yllä oleva kuva suuremmaksi.

Tervetuloa mukaan kisaan!

Uuden hallituksen esittely

Tässä Juhani Salmisen 30.1.2010 ottamassa kuvassa on uusi Renkajärven suojeluyhdistyksen hallitus. Hallitukseen kuuluu vasemmalta oikealle Perttu Laaksonen, Markku Kuivalahti (sihteeri), Kari Pakarinen, Erkki-Sakari Harju, Matti Peltola (puheenjohtaja), Pentti Mansukoski, Velimatti Kunnaala, Leena Louhiala-Salminen (rahastonhoitaja), Aulikki Nummenpää (varapuheenjohtaja), Raija Lindqvist sekä Olavi Luurila. Kuvasta puuttuu Juha-Pekka Honkasaari. Klikkaa kuva suuremmaksi!

On jälleen jäsenmaksun aika

Vuosikokouksessa tammikuussa päätimme, että jäsenmaksu on edelleen 10 € / henkilöjäsen ja 50 € / yritysjäsen. Tästä linkistä aukeavalla lomakkeella voit maksaa vuoden 2010 jäsenmaksusi. Eräpäivä on 31.3.

Kiitos kun olet mukana tukemassa työtämme! Kohta meitä on jo 200 jäsentä.

Jäsenmaksut lähtivät joko sähköpostilla tai kirjekuoressa kaikille jäsenille 2.-3.3.. Samaan perhekuntaan kuuluville lähti pääsääntöisesti vain 1 lasku. Muutama jäsen oli jo ehtinyt maksaa vuosimaksunsa. Heidän osaltaan kirje ei aiheuta toimenpiteitä, vaan on lähinnä informatiivinen. Jäsenkunnassamme on myös jäsenmaksun maksaneita, joista ei ole tiedossa posti- eikä sähköpostiosoitetta. Olisi tärkeää laittaa ne näkyviin maksulomakkeelle.

Kiitos kannatuksesta!

Vanajavesikeskuksen seminaari 24.3.

Pääsihteeri Sanni Manninen Johansen oli kertomassa meille Vanajavesikeskus-hankkeesta tammikuun vuosikokouksessa. Häme Open Campus -seminaarissa 24.3.2010 ideoidaan asiaa eteenpäin Hämeenlinnassa. Lisätietoja täältä. Klikaa oheinen ohjelma suuremmaksi ja ilmoittaudu osoitteessa
https://e-lomake.fi/lomakkeet/1468/lomake.html

Jätevesijärjestelmän uusiminen

Saneerasimme kesällä 2009 viemäröintijärjestelmät vastaamaan uusia määräyksiä. WC-vesille rakennettiin 5500 litran umpisäiliö ja harmaille vesille imeytyskenttä. Alla olevissa YouTube-videoissa kerrotaan sanoin ja kuvin hankkeen eteneminen. Ensimmäinen osa kuvaa valmistelevia töitä sekä ojien ja kaivojen kaivamista. Toisessa osassa kuvataan säiliöiden ja putkien asentamista.

Osa 1 - valmistelevat työt


Osa 2 - putkien ja säiliöiden asentaminen


Voit katsella myös koko esityksen tästä linkistä.

Panospuhdistamon toimintaperiaate

Alla olevasta animaatiosta selviää periaate, jolla panospuhdistamot toimivat.



Pienpuhdistamoita on moitittu siitä, että niiden kapasiteetti on usein alimitoitettu kun tulee paljon tilapäisiä käyttäjiä. Panospuhdistamo vaatii myös jatkuvaa käyttöä ja huoltoa, joten se ei sovellu kesäasuntojen järjestelmäksi.

Hämeen Härkätietä 1200 vuotta

Laadin työpaikalleni historiallisen ja tarinapohjaisen koosteen Hämeen Härkätiestä. Monet Renkajärven asukkaat ovat sen käyttäjiä, mutta eivät välttämättä tunne kovin hyvin tuon ikivanhan tien historiaa. Toivottavasti tästä linkistä aukeava esitys lisää kiinnostusta Härkätiehen ja sen menneisyyteen.

Markku Kuivalahti

Uusi hallitus aloitti toimikautensa

Suojeluyhdistyksen vuosikokous pidettiin lauantaina 30.1. Vuohiniemessä. Kokouksessa oli yhteensä 22 osallistujaa ja se sujui rakentavassa hengessä. Ensin kuuntelimme Sanni Manninen Johansenin alustuksen aiheesa Vanajavesi -hanke. Voit katsella ja kuunnella esityksen täältä blogista.

Vuosikokouksessa ja heti perään pidetyssä järjestäytymiskokouksessa valittiin hallitukseen 2-vuotiskaudeksi seuraavat jäsenet (u=uusi jäsen) sekä sovittiin heidän työnjaostaan:

Matti Peltola, puheenjohtaja

Aulikki Nummenpää, varapuheenjohtaja

Markku Kuivalahti, sihteeri ja webmaster

Leena Louhiala-Salminen, rahastonhoitaja

Erkki-Sakari Harju (u)

Juha-Pekka Honkasaari

Velimatti Kunnaala (u)

Perttu Laaksonen (u)

Raija Lindqvist (u)

Olavi Luurila

Pentti Mansukoski (u)

Kari Pakarinen

Vuosikokouksen pöytäkirja ja hallituksen järjestäytymiskokouksen pöytäkirja aukeavat näistä linkeistä.

Vanajavesikeskuksen esittely 30.1. Vuohiniemessä

Renkajärven suojeluyhdistyksen vuosikokouksessa 30.1.2010 Vuohiniemessä oli alustajana Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen. Hänen esityksensä on katseltavissa ja kuunneltavissa tästä linkistä. Kiitos Sannille monipuolisen ja mielenkiintoisen hankkeen esittelystä!

Vierailu entisellä Vuohiniemen kansakoululla

Moni meistä entisistä Vuohiniemen kansakoulun oppilaista lienee miettinyt, että miltäköhän se vanha opinahjo nykyään näyttää. Olavi (Olli) ja Tuulikki Luurila ostivat entisen kansakoulun Hattulan kunnalta vuonna 2000. Kansakoulun toiminta loppui jo elokuussa 1973, mutta kunta säilytti koulun omistuksessaan. Kesäisin siellä järjestettiin perinteiset juhannustanssit. Koulu ehti toimia tasan 60 vuotta vuodesta 1913 alkaen. Sinä aikana koululla oli yhteensä 28 eri opettajaa ja koulussa sai opetusta 527 lasta. Pitkäaikaisimmat opettajat Aune Erähäme ja Sirkku Sainio ehtivät opettaa kahdessa sukupolvessa vuohiniemeläisiä.

Olavin kanssa tarkastimme koulun nykyiset tilat ja muistelimme menneitä aikoja. Olavi kertoi myös omaa historiaansa sekä toimintaansa sisätautien lääkärinä ja dosenttina Helsingissä. Kiitos, että saamme näin kurkistaa vanhaan, mutta uuden ilmeen saaneeseen kouluumme!

Olavi Luurilan esittely aukeaa tästä linkistä.

Rallikilpailut voivat haitata matkaasi vuosikokoukseen

Tarkkaavainen lukija havaitsi Rimmin Räpylä-lehdestä seuraavan ilmoituksen:

Rimmilän-, Renkajärven-, Torajärven-, Vahteriston-, Niemikotkan-, Patamon- ja Niinimäen-

tiet poikki la 30.1. rallin vuoksi 10.45-18.45!

Ota tämä huomioon, kun tulet suojeluyhdistyksen kokoukseen la 30.1. klo 13 Vuohiniemeen!

Renkajärven hoitosuunnitelma on valmistunut

Renkajärven suojeluyhdistys teetti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksellä suunnitelman siitä, miten ja millaisilla toimilla saamme järven veden säilymään yhtä hyvänä myös tulevaisuudessa. Suunnitelman laatimista avusti Hattulan kunta 1000 eurolla. Suunnitelmassa kuvataan veden laadun nykytilaa, sen kehitystä vuosien saatossa, perustietoja Renkajärvestä, järveen laskevien ojavesien laatua, järveen kohdistuvaa kuormitusta, päätelmiä edellisten perusteella sekä toimenpidesuosituksia. Yhteensä 21-sivuisen selvityksen lopussa on taulukoita näytteenotoista sekä kartta Renkajärven ja sen laskuojien valuma-alueista. Nyt meillä on asiantuntijoiden laatimat suositukset siitä, mitä meidän kannattaa tehdä järvemme hyväksi.
Suunnitelma aukeaa tästä linkistä.

Rimmin Räpylä 1/2010 on ilmestynyt

Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti on nyt luettavissa pdf-muodossa myös Renkajärvi-blogista. Se löytyy tästä linkistä. Kiitos kyläyhdistykselle hyvästä yhteistyöstä!

Marjut Paulaharjun kirjallinen maisema Vuohiniemestä vuodelta 2005

Marjut Paulaharju on Renkajärven kesäasukas, lehtori, tietokirjailija, tutkija ja Bibliophilos -lehden päätoimittaja. Vuonna 2005 Marjut julkaisi lehdessään oheisen kuvauksen Renkajärvestä. Artikkelissa yhdistyy hyvin 2000-luvun tunnelmat edellisten vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen tapahtumiin näillä seuduilla. 

Vuohiniemen kartta vuodelta 1750

Renkajärven pitkäaikainen kesäasukas Erkki-Sakari Harju lähetti blogissamme julkaistavaksi mielenkiintoisen historiallisen kartan. Erkki-Sakari on maanmittausneuvos, joka on työskennellyt pääkartografina AffectoGenimap Finland Oy:n kustannusyksikössä. Tässä hänen saatekirjeensä sekä alla kartta, jonka saat suuremmaksi klikaamalla. Kiitos mielenkiintoisesta historiallisesta löydöstä!

Liitän mukaan Ruotsin sota-arkistosta löytämästäni kartasta otteen, missä on Renkajärven Hattulan puoleinen osa. Kyse on todennäköisimmin pitäjänkartasta kaavaltaan neljätuhatta kyynärää yhtä tuumaa kohden (metrisessä järjestelmässä n. 1:80000). Erikoista kartassa ovat merkinnät alueen maastosta ja puustosta. Kartan valmistusvuosi on noin 1750. Edelleen siitä löytyy yhteys Härkätielle sekä Luurilan kohdalta järven ylittävä Takäjärvelle menevä talvitie, joka esiintyy myös 1864 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa.

Senja Lindqvist (93 v) muistelee elämäänsä Renkajärven rannoilla

Rimmilässä asuu vuonna 1917 syntynyt Senja Lindqvist. Hänellä on kirkkaita muistoja Renkajärven rantamilta Kaarteesta, Vuohiniemestä ja Rimmilästä. Näitä muistoja on koottu kahteen n. 20 minuutin esitykseen, joita havainnollistavat vanhat valokuvat. Lämpimät kiitokset Senja Lindvistille! Näiden muisteluiden avulla opimme ymmärtämään paremmin kotiseutumme historiaa ja entisaikojen elämää.

Senja Lindqvistin muistoja 1920-1930

Senja Lindqvistin muistoja 1940-2010

Yhteenvetoa Renkajärven säästä

Renkajärven suojeluyhdistyksellä on tavallista tarkempi sääseuranta, koska saamme tilastoja sekä Pakarisen Karin manuaalisesta seurannasta että Perttu Laaksosen digitaalisesta järjestelmästä. Tässä joitakin tuloksia vuoden varrelta:

• vuoden 2009 kokonaissademäärä (lumi vedeksi sulatettuna) oli 638 mm
• kovin pakkanen -28,3 oli 3.1.2010
• kovin pakkanen tuulen vaikutus huomioiden -30,3 oli 16.12.2009
• päivän pienin maksimilämpötila -21,8 oli 6.1.2010
• sateisin päivä 51,3 mm oli 25.11.2009
• sateisin tunti 51,1 mm oli 25.11.2009
• kovin tuulenpuuska 27,6 m/s oli 25.11.2009
• tuulisin päivä k.a. 17,9 m/s oli 25.11.2009
• korkein ilmanpaine 1024,4 mb oli 17.12.2009.

Paras näkösyvyys Renkajärvessä oli syyskuussa, jolloin näkösyvyyttä oli hiukan yli 3 metriä. Renkajärven pinta oli korkeimmillaan tammikuussa noin 25 senttiä yli kartan 0-tason ja matalammillaan syyskuussa noin 5 senttiä alle kartan 0-tason. Joulukuun aikana järven pinta alkoi laskea. Vuoden 2008 joulukuussa veden pinta oli 30 senttiä korkeammalla kuin joulukuussa 2009.

Kiitos Karille ja Pertulle arvokkaasta työstänne yhteisen ympäristömme seurannassa!