10.3.2009

Kesäjuhla jälleen la 25.7. Rimmilässä

Varaa jo nyt kalenteriisi heinäkuun viimeinen lauantai 25.7.2009 klo 17 alkaen. Silloin kokoonnumme Rimmilän kylätalolle urheilukentälle viettämään toisia yhdistyksen kesäjuhlia. Ohjelmaa suunnitellaan parhaillaan, joten ideat ovat tervetulleita vaikkapa alla olevalle kommenttipalstalle.
Tervetuloa koko perheen kanssa mukaan!
Klikkaa viimekesäinen kuva suuremmaksi!

Tunnelmia kesän 2008 juhlista.

9.3.2009

Liikaa fosforia valuu Vanajaveteen

Hämeen alueuutisissa oli juuri ympäristöasiantuntija Heli Jutilan haastattelu, jossa hän toivoi lakiin kohtaa pintavesien pilaamisesta. Pohjavesien pilaamiskielto laissa jo onkin. Tarvittaisiin erillinen fosforiasetus, jotta maatalouden liikalannoitus saataisiin aisoihin. MTT:n tutkimusten mukaan fosforilannoitteita käytetään 5 kertaa enemmän kuin kasvit pystyvät käyttämään.

Lue lisää!

6.3.2009

Jäsenmäärämme on nyt 160

Vuonna 2008 oli yhdistyksessä 144 maksanutta jäsentä. Nyt meitä on jo 160, joista vuoden 2009 jäsenmaksun maksaneita oli tänään 6.3. 65 kappaletta. Eräpäivä on maaliskuun lopussa, joten silloin tarkastellaan tilannetta uudelleen. Toivottavasti jokainen meistä tekee jäsenmarkkinointia jatkuvasti, jotta saavutamme toimintasuunnitelmassa olevan 175 jäsenen tavoitteen vuoden loppuun mennessä.

Liittymisohjeet ja maksulomake löytyy täältä!

5.3.2009

Terveisiä Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumista

Olimme Nummenpään Aulikin kanssa edustamassa Renkajärveä Raatihuoneella järjestetyssä kokouksessa. Kuulimme mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja sekä paikalla olleiden suojeluyhdistysten toiminnan esittelyä. Tilaisuuden emäntänä oli Heli Jutila. Heli on luennoinut yhdistyksemme vuosikokouksissa ja laatinut yhteenvedon myös Renkajärven tutkimuksista.

Renkajärven tila oli aikaisemmassa luokituksessa erinomainen, mutta uudessa mallissa luokkamme on hyvä. Laskun syynä ovat lähinnä Renkajoen padot, jotka estävät kalojen nousun Vanajavedestä Renkajärveen. Renkajoki virtaa Renkajärvestä koilliseen kohti Haapajärveä, joka sijaitsee osin Janakkalan puolella. Joki laskee kahden järven välillä kaiken kaikkiaan noin 40 metriä. Patoja joessa on yhteensä seitsemän. Ne on rakennettu mylly- ja uittotarpeisiin, mutta jääneet toimettomiksi pian sotien jälkeen. Kritisioimme uusia luokitusperusteita, koska padoilla ei ole vaikutusta Renkajärven veteen tai tilaan. Vastauksessaan Heini-Marja Hulkko vetosi siihen, että kalakantaan näillä padoilla on vaikutusta. Myllykylän pato korjattiin 2008, Hinkaloistenkoski 2005 ja Muurilankoski 2003.

Pari vinkkiä meille asioista, joista olemme keskustelleet:

  1. Pitäisikö suojeluyhdistyksen ryhtyä ajamaan loppujenkin patojen uudistamista, jotta arvokas puroitaimen pääsisi nousemaan Renkajärveen asti ja järven tila nousisi taas erinomaiseksi?
  2. Jukka Ruuhijärven mukaan muikun, siian ja mateen kannan heikkeneminen saattaa johtua rehevöitymisestä ja särkikalojen lisääntymisestä. Pitäisi olla riittävästi petokaloja syömään särkikaloja. Renkajärven koekalastus vaatisi kahdelta mieheltä noin viikon ja hinnaksi tulisi n. 3000 €. Jos teemme kokekalastuksen talkootyönä, voisimme ostaa suunnitteluapua ja omat yleiskatsausverkot n. 300 €/kpl.

  3. Metsähallitus säilyttää tileillään 10 vuotta vesijättömaan lunastuksesta tulleita rahoja. Tämä jälkeen maksaja saa hakiessaan rahat takaisin jos niitä ei ole käytetty järven tarpeisiin. Meidän kannattaa tutkia tilanne Renkajärven osalta ja hakea rahoja toimintaamme jakokunnilta.

  4. HAMK:n ympäristötekniikan koulutusohjelman opiskelija tekee parhaillaan opinnnäytteenään tutkimusta Nerosjärven ja Kuohijärven suojeluyhdistykselle. Siihen kuuluu mm. pohjasedimenttitutkimus. Kannattaisiko meidänkin kysellä tällaista?

Mielenkiintoinen iltapäivä!

Markku Kuivalahti