Olimme Nummenpään Aulikin kanssa edustamassa Renkajärveä Raatihuoneella järjestetyssä kokouksessa. Kuulimme mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja sekä paikalla olleiden suojeluyhdistysten toiminnan esittelyä. Tilaisuuden emäntänä oli Heli Jutila. Heli on luennoinut yhdistyksemme vuosikokouksissa ja laatinut yhteenvedon myös Renkajärven tutkimuksista.
Renkajärven tila oli aikaisemmassa luokituksessa erinomainen, mutta uudessa mallissa luokkamme on hyvä. Laskun syynä ovat lähinnä Renkajoen padot, jotka estävät kalojen nousun Vanajavedestä Renkajärveen. Renkajoki virtaa Renkajärvestä koilliseen kohti Haapajärveä, joka sijaitsee osin Janakkalan puolella. Joki laskee kahden järven välillä kaiken kaikkiaan noin 40 metriä. Patoja joessa on yhteensä seitsemän. Ne on rakennettu mylly- ja uittotarpeisiin, mutta jääneet toimettomiksi pian sotien jälkeen. Kritisioimme uusia luokitusperusteita, koska padoilla ei ole vaikutusta Renkajärven veteen tai tilaan. Vastauksessaan Heini-Marja Hulkko vetosi siihen, että kalakantaan näillä padoilla on vaikutusta. Myllykylän pato korjattiin 2008, Hinkaloistenkoski 2005 ja Muurilankoski 2003.
Pari vinkkiä meille asioista, joista olemme keskustelleet:- Pitäisikö suojeluyhdistyksen ryhtyä ajamaan loppujenkin patojen uudistamista, jotta arvokas puroitaimen pääsisi nousemaan Renkajärveen asti ja järven tila nousisi taas erinomaiseksi?
- Jukka Ruuhijärven mukaan muikun, siian ja mateen kannan heikkeneminen saattaa johtua rehevöitymisestä ja särkikalojen lisääntymisestä. Pitäisi olla riittävästi petokaloja syömään särkikaloja. Renkajärven koekalastus vaatisi kahdelta mieheltä noin viikon ja hinnaksi tulisi n. 3000 €. Jos teemme kokekalastuksen talkootyönä, voisimme ostaa suunnitteluapua ja omat yleiskatsausverkot n. 300 €/kpl.
- Metsähallitus säilyttää tileillään 10 vuotta vesijättömaan lunastuksesta tulleita rahoja. Tämä jälkeen maksaja saa hakiessaan rahat takaisin jos niitä ei ole käytetty järven tarpeisiin. Meidän kannattaa tutkia tilanne Renkajärven osalta ja hakea rahoja toimintaamme jakokunnilta.
- HAMK:n ympäristötekniikan koulutusohjelman opiskelija tekee parhaillaan opinnnäytteenään tutkimusta Nerosjärven ja Kuohijärven suojeluyhdistykselle. Siihen kuuluu mm. pohjasedimenttitutkimus. Kannattaisiko meidänkin kysellä tällaista?
Mielenkiintoinen iltapäivä!
Markku Kuivalahti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti