30.1.2011

Päivi Lehtovaaran lähettämiä arvioita laskuojista

Laskin arviota kuinka paljon fosforia ja typpeä eri laskuojista tulee,
käyttäen kaksi vuotta sitten printtaamiani vuoden 2008 vesianalyysituloksia
Renkajärven viidestä laskuojasta (www.tarinani.net/renkajärvi/tekstit/Analyysitulokset2008.htm). Seuraavassa
30 päivän kertymät noilla a) 1.4.2008 ja b) 21.8.2008 mitatuilla virtaamilla.

Fosfori oli kuulemma kriittisin järven rehevyyden kannalta. Keväällä fosforia
tulee 30 pv:n aikana Sitturinojasta 12,3 kg ja Ruokosuonojasta 3,3 kg (harmi
että Saastamoisenojaa ei mitattu). Syyskesällä taas 30 pv:ssä Sälinojasta 4,3
kg, Sitturinojasta 2,1 kg, Saastamoisenojasta 1,0 kg, Ruokosuonojasta 0,73
kg. Pajustonojassa virtaama niin pieni ettei merkitystä.

Typpeä tulee mitatulla virtaamalla kevätkuukautena Sitturinojasta 700 kg,
Sälinojasta 249 kg, Ruokosuonojasta 189 kg - Saastamoisenojaa ei mitattu.
Loppukesän kuukaudessa valuvalle typelle arvio vakiovirtaamalla: Sitturinoja
79 kg, Saastamoisenoja 32 kg, Ruokosuonoja 20,5 kg (Sälinojaa ei mitattu).

Takajärven rannoilla näkyy olevan vain ojittamattomia ja suojeltuja soita.
Muut tekijät samanlaiset: järvi samankokoinen 600 ha, mökkejä suunnilleen saman
verran ja yhtä metsäiset rannat. Hyvä vertailukohde Renkajärvelle, joka ottaa
vastaan monien ojitettujen soiden (yht. pinta-ala?) valumat .

Vuohiniementien puolella Renkajärveen tulee vielä ojitusvesiä ainakin
Kadonneensuolta, Huhtisuolta ja Isosuolta, keväällä jopa tien katkaisten.
Mitä suuruusluokkaa lienevät virtaamat verrattuina tutkittuihin ojiin?

Pari vuotta sitten löysin netistä myös Geologian tutkimuslaitoksen
turvetutkimusraportin nro 372 vuodelta 2006. GTL:n päätavoitteena on ollut
"osoittaa kasvu- ja energiaturvetuotantoon soveltuvat suoalueet". Esimerkiksi
Kadonneensuo on tutkittu, ja raportti sanoo: "Kadonneensuo soveltuu
energiaturvetuotantoon." (Raportin tekijät Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski,
raportin nimi Kalvolassa tutkitut suot ja niiden turvevarat.) Kunpa voisi
ostaa järveä ympäröiviä soita ennallistumaan luonnonsuojelualueiksi, nykyinen
energiaturvepolitiikka ei lupaa hyvää.

Kiitos vielä mukavasta kokouksesta!

Terveisin

Päivi Lehtovaara

1 kommentti:

Matti Peltola kirjoitti...

Renkajärven hoitosuunnitelmassa (joka löytyy näiltä web-sivuilta) on laskettu järveen tulevia sekä fosfori että typpimääriä keskiarvoihin tukeutuen ja tietäen valumaalueen koon. Saastamoisenojakin tutkittiin 2009 ja 2010 - vesimäärät vaihtelevat aika rajusti ojissa, joten vuosikulkeutumien määrä siltä pohjalta on vaikea laskea.