Jaakon vaellus lähtee Vuohiniemestä 23.7.

Soili Juntumaa, Yrjö Niemi ja Timo Ylitalo koekävelivät ja merkitsivät reitin ensi kesän Jaakon vaellusta varten. Rengon kirkko on ollut keskiajasta alkaen pyhiinvaeltajien verkostoon kuuluva pyhättö. Härkätien jälkeen matka jatkui Turun, Tukholman, Kööpenhaminan, Kölnin ja Pariisin kautta ja päättyi Espanjan Santiago de Compostelaan. Renko-viikon perinteeksi muodostunut vaellus Vuohiniemestä Renkoon on tähän verrattuna pituudeltaan vaatimaton, noin 15 km. Alla on lisätietoja vaelluksesta kiinnostuneille.

JAAKON VAELLUS

• Vuohiniemen kappelilta Renkoon ma 23.7.
• kuljetus Rengon kirkon edestä klo 11.00 ja 11.30 
• lähtö klo 12.00 Vuohiniemen kappelilta vaellus metsiä pitkin Rengon kirkkoon, oppaana Timo Ylitalo
• vaelluksen päätteeksi Matkamiehen Messu Pyhän Jaakon kirkossa klo 18.00 
• osallistumismaksu 10 €, sisältää bussimaksun ja ruokailun seurakuntatalolla 
• ilmoittautuminen 19.7. mennessä mieluiten sähköpostitse: soili.juntumaa@evl.fi tai tekstiviestillä/puhelimitse 050 5525529 
• yhteyshenkilö Soili Juntumaa puh. 050 552 5529 

Infotilaisuudessa tänään 36 osallistujaa

Suojeluyhdistyksen järjestämä infotilaisuus keräsi Vuohiniemen kyläkirkkoon runsaasti kiinnostuneita ranta-asukkaita. Kahvittelun jälkeen puheenjohtaja Matti Peltola toivotti osallistujat tervetulleeksi.

Emeritusprofessori Pertti Uotila kertoi sanoin ja kuvin tutkimuksestaan, joka pohjautuu hänen tekemiinsä inventointeihin Onkilammella 1977 ja 200-2001, Renkajärvellä 2010 ja Kynnösjärvellä 2010. Oli mielenkiintoista kuulla miten Renkajärven vesikasvillisuus on muuttunut vuodesta 1935, jolloin Kaarlo Linkola (Pentti Linkolan isä) teki vesikasvisto- ja -kasvillisuusselvitykset Renkajärvestä ja Onkilammesta.

Molempien selvitysten perusteella Renkajärvi on karu ja puhdasvetinen järvi. Tästä syystä järven kasvilajisto on melko niukka. Linkolan ja Uotilan tutkimusten välisenä 77 vuoden aikana  pysyvä asutus on vähentynyt, mutta huvila-asutus lisääntynyt. Rantalaidunnus on loppunut ja suot on ojitettu. Näistä syistä muutamia kasveja on tullut lisää ihmisen myötävaikutuksella ja toisaalta jotkut lajit ovat taantuneet.

Uotila löysi järvestä yhteensä 33 kasvilajia. Uusia ovat leveäosmankäämi, keltakurjenmiekka, harvinainen rantapalpakko, vesirutto ja karvalehti. Kaksi viimeksi mainittua huonomaineista kasvia ovat onneksi yksittäisiä havaintoja. Harvinaisia Renkajärven lajeja ovat ainakin järvikaisla, purovita, ahvenvita*heinävita, pikkuvita, äimäruoho, hapsiluikka, vaalealahnanruoho ja järvisiloparta.

Pertti Uotila aikoo vielä täydentää selvitystään niin, että kaikki ranta-alueet tulevat tutkituiksi. Esityksensä lopussa Pertti Uotila pyysi yleisöä kertomaan paikoista, joissa kasvaa yllä olevan kuvan Hämeen kylmänkukka. Tämä harvinainen laji on Uotilan erityisen mielenkiinnon kohteena.

Tilaisuuden lopussa Rami Laulajainen kertoi uusitun jätevesilain asioista ja jätevesijärjestelmien vaihtoehdoista. Paikalla oli lähes 10 kiinteistönomistajaa, jotka tilasivat häneltä suojeluyhdistyksen maksaman selvityskäynnin. Tavoitteenamme on saada jätevesiasiat kuntoon rantakiinteistöissä jo ennen vuoden 2016 määräaikaa. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Myllykylässä on tavattu harvinainen virtavästäräkki

Hämeen Sanomat uutisoi 18.5., että Hattulan Myllykylän Vartijakoskella on havaittu Kanta-Hämeessä uusi lintulaji virtavästäräkki. Sen valokuvasi sunnuntaina 13.5. Vesa Lehtimäki. Tämä laji on 292. lintulaji Kanta-Hämeessä. Suomessa on tätä lajia vain 10-40 paria, joten harvinaisesta linnusta on kysymys.

Pari ajankohtaista asiaa

1.
Infotilaisuus la 26.5. klo 13

Suojeluyhdistys järjestää kaikille renkajärviläisille infotilaisuuden lauantaina 26.5. klo 13 alkaen Vuohiniemen rukoushuoneella, Puolivälintie 513. Ohjelmassa on professori Pertti Uotilan esitys "Renkajärven vesikasviston erityispiirteitä". Tule kuulemaan miten Renkajärven kasvillisuus on muuttunut Kaarlo Linkolan 1930-luvulla tekemän kasvillisuustutkimuksen jälkeen. Silloin järvi luokiteltiin karuksi erämaajärveksi, mutta miten on nyt?

Rakennusinsinööri Rami Laulajainen alustaa aiheesta jätevesijärjestelmien uusiminen. Rami tekee halukkaille kiinteistökohtaisen arviointikäynnin, jonka hinta on 40 euroa. Suojeluyhdistys on päättänyt maksaa käynnin niiltä, jotka tekevät tilauksen infotilaisuudessa.

2.
Vielä ehdit mukaan valokuvauskilpailuun. Kilpailu päättyy 5.6.2012.
Katso tarkemmat tiedot tästä linkistä.

Veikko Kuuslammen laiva pääsi merelle

Viime vuoden elokuussa oli tässä blogissa juttu purjeveneen rakentamisesta Renkajärven rannalla. Tänään valmis vene lastattiin Kuljetus Pekka Jokinen Oy:n 20-metriseen kuljetusautoon, ja matka kohti Suomenlahtea alkoi. Veikko Kuuslampi kertoi, että laiva pääsee veteen Sipoon Kalkkirannassa. Kotisatama tulee olemaan Porvoossa. Onnea edelleen hienolle veneelle ja sen omistajalle! Klikkaa kuva suuremmaksi.

Terveiset Vanajaveden retkeltä

Olin tänään mukana Vanajavesikeskuksen vesijaoston matkalla Matti Peltolan varamiehenä. Tutustuimme Vanajaveden säätelyyn Lempäälässä sekä pidimme paluumatkalla kokouksen laivassa. Renkajärveen veden säännöstelyt eivät tietenkään vaikuta, koska olemme yli 40 metriä korkeammalla. Mielenkiintoista oli kuulla ja keskustella Vanajavesikeskuksen ja sen toimintaa tukevan säätiön visioista, strategoista ja käytännön hankkeista.

Otimme matkalla kaksi vesinäytettä, jotka näkyvät alla olevassa kuvassa. Oikealla oleva kirkkaampi vesi on lähtöisin siitä kohtaa Vanajavettä, jossa Valkeakosken suunnalta tuleva virta kohtaa Hämeenlinnasta tulevat virtaukset. Ruskeampi mukillinen on otettu Hattulasta Mierolan sillan läheltä. Ei uskoisi, että aikaisemmin lähinnä jätevettä muistuttanut Valkeakosken alapuolinen vesi on näin hyvin puhdistunut. Se antaa toivoa niille, jotka tekevät töitä vesistöjensä puhdistamiseksi.

Renkajärven lintuatlas

Netistä löytyy paljon mielenkiintoista tietoa. Suomen lintuatlaksen ruutu 676:334 kuvaa Renkajärvellä ja sen ympäristössä pesiviä lintuja. Seudulla pesii varmasti 73 lintulajia, todennäköisesti 32 ja mahdollisesti 9, yhteensä siis 114 lajia.

Katso täältä lisätietoja!

Karttatiedot avoimiksi 1.5.2012 alkaen

Maanmittauslaitoksesta saa avointa dataa 1.5.2012 alkaen, kun Maanmittauslaitos avaa Suomen laajimmat ja kattavimmat maastotiedot. Kaikkia Maanmittauslaitoksen digitaalisia maastotietoaineistoja voi hyödyntää myös kaupalliseen tarkoitukseen ilman käyttöoikeusmaksua. Kuvassa ote Renkajärven kartasta, jossa nykyään näkyy myös syvyyskäyrät. Katso tarkemmin täältä.