Autowitch
27.10.2013
Varkaita liikkeellä
Ruokosuonojan laskeutusalttaat valmistuivat
Entisen Vuohiniemen kansakoulun kohdalla Renkajärventien toisella puolella on Ruokosuonoja. Maanomistaja Mauri Luurila on tehnyt arvokkaa työn kaivamalla ojaan kolmen padon selkeytysaltaan. Renkajärven suojeluyhdistys tilasi patoihin tarvittavan kiviaineksen. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Lämpimät kiitokset Maurille!
Lammin Koiransuolenojassa on saatu hyviä kokemuksia tällaisen patosarjan toimivuudesta. Kiintoaines ja sen sisältämä fosfori jää tehokkaasti altaisiin. Vanajavesikeskuksen Lammille viime keväänä rakentamat altaat pidättävät keskimäärin jopa 45 % yläjuoksulta tulevasta kiintoaineesta. Runsaan kuukauden aikana huhti-toukokuussa altaat pidättivät yhteensä 7 600 kg kiintoainetta. Altaiden pidätystehokkuus vaihtelee virtaamatilanteen mukaan, mutta parhaimmillaan se on ollut jopa 1 000 kg vuorokaudessa.
Altaiden fosforinpoistotehokkuudesta ei ole vielä tuloksia, mutta odotettavissa on, että kiintoaineksen mukana on saatu pidätettyä merkittävä osuus puroveden fosforista. Tulokset osoittavat, että pienetkin altaat, jotka hidastavat purojen virtaamaa, puhdistavan tehokkaasti järviin valuvia vesiä. Altaiden vaikuttavuustutkimuksia jatketaan koko kesän.
Mikä lintu?
Tällainen vieras odotti mökin kuistilla. Niskat olivat nurin. Lähin ikkuna on noin 3 metrin päässä. Mikä lintu mahtaa olla kysymyksessä? Klikkaa kuva suuremmaksi.
25.10.2013
Renkajoen koskien kalaportaiden suunnitelmat esiteltiin
Kuittilankosken partaalle oli tänään 25.10. kokoontuneena runsaat 20 henkilöä kuulemaan, miten Kuittilankosken, Vahteristonkosken ja Hiittankosken padot voitaisiin uusia pohjapadoiksi. Tilaisuuden avasi Kari Rannisto ELY-keskuksesta. Suunnitelmia esitteli Markku Vähäkäkelä FCG Oy:stä ja kalastusasiantuntemusta toi Vesa Lehtimäki. Vesaa haastateltiin myös Hämeen alueradioon ja Hämeen alueuutisiin.
Vanhat patorakennelmat ja tukkirännit on tarkoitus jättää paikalleen. Pohjapadot ja niiden alapuolelle rakennettavat kalaportaat mahdollistavat luontaisen purotaimenen nousun aina Renkajärvelle asti. Kutusora koskissa houkuttelee taimenet myös lisääntymään Renkajoessa. Kuulemisten jälkeen suunnitelmat menevät viranomaiskäsittelyyn. Toteutus saattaa kestää vielä muutaman vuoden. Alla olevissa kuvissa on pitkittäiset suunnitelmat. Klikkaa kuvat suuremmiksi.
Vanhat patorakennelmat ja tukkirännit on tarkoitus jättää paikalleen. Pohjapadot ja niiden alapuolelle rakennettavat kalaportaat mahdollistavat luontaisen purotaimenen nousun aina Renkajärvelle asti. Kutusora koskissa houkuttelee taimenet myös lisääntymään Renkajoessa. Kuulemisten jälkeen suunnitelmat menevät viranomaiskäsittelyyn. Toteutus saattaa kestää vielä muutaman vuoden. Alla olevissa kuvissa on pitkittäiset suunnitelmat. Klikkaa kuvat suuremmiksi.
Järvitaimenia istutettu Renkajärveen
Eilen 24.10. on Renkajärvi saanut uusia arvokalojen poikasia. Kaution kohdille on laskettu 500 kappaletta noin 600 grammaa painavia järvitaimenia. Toivottavasti ne menestyvät eivätkä jää liian pieninä pyydyksiin.
Renkajoessa ja Renkajärvessä on myös alla olevan kuvan mukaisesti merkittyjä taimenia. Jos saat sellaisen, niin toimi kuvan ohjeiden mukaan. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Renkajoessa ja Renkajärvessä on myös alla olevan kuvan mukaisesti merkittyjä taimenia. Jos saat sellaisen, niin toimi kuvan ohjeiden mukaan. Klikkaa kuva suuremmaksi.
24.10.2013
Uusi video jätevesien käsittelystä
Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys on tehnyt alla olevan videon jätevesien puhdistamisen eri mahdollisuuksista. Vanhat järjestelmät pitää uusia vuoden 2016 maaliskuuhun mennessä.
20.10.2013
Patosuunnitelmien esittely 25.10. Rengossa
Kuin tilauksesta Pentin edellisen viestin kommenttiin oli tänään sunnuntaina 20.10. Hämeen Sanomissa alla oleva ilmoitus. Klikkaa kuva suuremmaksi!
18.10.2013
4.10.2013
Ilveksiä liikkuu Vuohiniemessä
Varoitus lemmikkieläinten omistajille!
Laaksosen Timo lähetti seuraavan viestin. Tammen Merja näki Vuohiniemessä ilvesemon ja pennun menevän tien yli. Seuraavana aamuna korppilauma kierteli viereisen pellon päällä, ja pellolta löytyi puoliksi syöty peuranvasa. Mahtavatko ilveksetkin tottua meihin ihmisiin kun näin lähellä asutusta saalistavat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)