Kilpailu maakuntajärvistä alkanut

Tänään kerrottiin radiossa kilpailusta, jossa on takoitus valita kaikille maakunnille oma maakuntajärvi. Kanta-Hämeessä näitä yli hehtaarin järviä on yhteensä 784 kappaletta. Osallistummeko Renkajärven nimissä tähän kisaan? Lisätietoja löytyy Järviwikistä.

Maaliskuun ilta Renkajärvellä

Usva sakenee.

Vastarannan puut kutistuvat latvuksiksi.

Jäinen vesi untuvapeitteensä alla.
Voisin hiihtää pilvessä, putoamatta.

Tämän hetken, sinisen!

Tunnelman kuvasi ja kirjasi 20.3.2011
Markku Kuivalahti
Klikkaa kuva suuremmaksi.

Radioaktiivisuutta vieläkin Kanta-Hämeessä

Joku kyseli viime vuonna, että onko Renkajärven kaloissa vielä Tshernobylin jäljiltä säteilyä. Japanin onnettomuuksien jälkeen kysymys on hyvin ajankohtainen. Tämän päivän 16.3.2011 Hämeen Sanomissa oli STT:n uutinen, jossa aihetta käsiteltiin. Etelä-Hämeen järvien kalat ovat kyllin puhtaita, mutta ongelmia on edelleen sienissä, erityisesti rouskuissa, orakkaissa, kangastatissa, kehnäsienessä ja mustavahakkaassa. Uutisen mukaan liotus tai keittäminen alentaa tehokkaasti sienten radioaktiivisuutta. Katso koko uutinen tästä linkistä!

YLE:n Radio Häme käsitteli aihetta. YLE:n uutisen mukaan kalastajien lisäksi myös sienestäjät voivat nukkua yönsä rauhassa.

Karvarouskun kuvasi ja uutisen kirjoitti Markku Kuivalahti.

Ensimmäinen laskeutusallas valmistui

Renkajärven suojeluyhdistys on saanut valmiiksi ensimmäisen, Renkajärveen laskevaan ojaan tehdyn laskeutusaltaan. Metsäkeskuksen laatiman suunnitelman mukaisesti kaivettiin Saastamoisenojaan kuvassa näkyvä allas, jonka urakoinnista vastasi Antero Jokinen Ky. Rimmiläntien pohjoispuolella olevilta ojitetuilta soilta tuleva kiintoaines pyritään keräämään altaaseen, jolloin järveen päätyvä ruskea humus ja siinä olevat ravinteet vähenevät. Tuloksena on toivomuksemme mukaan tulevaisuudessa nykyistä kirkkaampi ja puhtaampi Renkajärvi. Vastaavanlaisia laskeutusaltaita pyritään rakentamaan myös muihin suuriin Renkajärveen laskeviin ojiin, sen mukaan miten maanomistajien ja ympäristöviranomaisten kanssa saadaan sovittua. Parhaat kiitokset Toivo Niinisen perikunnalle, joka antoi luvan altaan rakentamiseen maalleen.

Klikkaa Matti Peltolan ottama kuva suuremmaksi!

Malminetsintää Renkajärven maastoissa

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kallioperätutkimukset Renkajärven
ympäristössä

Moni meistä on saanut lupapyynnön Geologian tutkimuskeskuksesta koskien liikkumis- ja tutkimuslupaa kiinteistöjemme alueella. Kyseessä on isolla alueella (Forssa-Hämeenlinna) tehtävä alueellinen moreenitutkimus nimeltään "Etelä-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi (tiedonkeruu)". Näytteet otetaan moreenipatjan eri kerroksista ja pohjimmainen kallioperän pinnasta, jolloin kairataan n. 10 cm kallioon. Hanketta hoidetaan GTK:n Espoon yksiköstä, joskin Kokkolasta ja Kuopiostakin on tutkijoita mukana.

Tutkimuksissa kerätään uutta malmi- ja kallioperägeologista tutkimusaineistoa maastosta, tehdään geofysikaalisia maastomittauksia, geokemiallisia, malmimineralogisia ja petrologisia tutkimuksia. Havaintojen tulokset tulkitaan ja integroidaan mineralisoitumista kuvastavien piirteiden ja uusien malmiaiheiden tunnistamiseksi. Alueelliset tutkimukset kohdentuvat Hämeen vyöhykkeelle, jolta on hajanaista tietoa sulfidimalmien (kupari, sinkki), kullan ja harvinaisten metallien (litium, wolframi, tina) esiintymisestä. Lisäksi hanke jatkaa ensimmäisenä toimintavuonna aiemmissa (-2010) vastaavissa hankkeissa tehtyjen valtausalueiden tutkimuksia, joissa aiheina ovat kulta, kupari ja litium Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa.

Tämä vastaavan tyyppitä tutkimus on tehty Hämeessä 1994, mutta suppeampana. Nyt otetaan aluksi systemaattisesti näytteitä 500 m:n verkkoon huomioiden tietenkin asutus, vesistöt jne. Haitta on kiinteistön omistajille minimaalinen, päivässä otetaan 5-8 pistettä peräkärryssä liikuteltavalla iskuporakoneella ja maastossa on liikkellä 2-3 miestä. Kesällä on lisäksi pari opiskelija ja varttuneempaa tutkijaa. Mittauksiin tuskin päästään tänä vuonna. Hankkeen kesto on nykyisellään 2012 loppuun.

Teksti on hankkeen vetäjän, geeologi, fil.tri Niilo Kärkkäisen GTK:sta hyväksymä.

Matti Peltola

Renkajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja

Ohjeita rantakasvien poistamiseksi

Matti Peltola on lähettänyt blogiimme linkkejä, joissa neuvotaan kasvillisuuden poistamista rannoilta. Suojeluyhdistys hankkii ensi kesäksi niittolaitteen, jota asukkaat voivat lainata käyttöönsä. Palaamme asiaan kesän korvalla.

• Hoida ja kunnosta kotirantaasi -esite
• Niitto- ja ruoppausohje
• Järvien kunnostus
• Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito

Valumavesien käsittelystä 
 
Simola, A. & Jutila, H. 2006: Valumavesien käsittelymenetelmät Kanta‑Hämeen
järvet kestävään kehitykseen ‑hankkeessa. ‑ Hämeenlinnan seudullisen
ympäristötoimen julkaisuja 9. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi,
JÄRKI‑hanke 254 s. ja 8 liitettä. Löydettävissä web‑sivulta

http://www.hameenlinna.fi/pages/67512/julkaisu9.pdf