Nimiselitys löytyi unkarin sanastosta:
Renkajärvi sai nimensä soraharjuistaan
Renkajärvi on saanut nimensä järven soraharjuista, sillä sana renka on tarkoittanut harjannetta, ylänköä. Tämä selitys löytyy unkarin sanastosta, missä sukulaiskielenä on suomen kielen ja unkarin kielen vanhaa yhteistä sanastoa.
Eräiden koulutushankkeiden yhteydessä olen kartoittanut Suomen vanhaa paikannimistöä, vaikka olen ammatiltani metsänhoitaja, en mikään kielen tutkija enkä historian tutkija. Minulle oli yllätys, että nimistön tutkijat eivät ole muistaneet, että suomen kieli ja unkarin kieli ovat sukulaiskieliä ja että niissä on myös yhteistä sanastoa. Nimenomaan luontoon liittyvää vanhaa sanastoa. Ja niinpä vain unkarin sanastosta löytyy selitys sanalle renka. Sana reng tarkoittaa yksinkertaisesti 'harjua'.
Renkajärvi on siis saanut nimensä niistä harjuista, jotka työntyvät kaakosta järveen ja jotka ovat muinaiskansan kielessä olleet reng, renka. Nimensä järvi on saanut jo ainakin 1500 vuotta sitten aikana, jolloin Hattula sai vakituisen maanviljelyasutuksensa, mutta erätalous erämaajärvillä oli edelleen laajaa. Ja Renkajoki on samalla tavoin 'Harjun joki'. Ja koko Rengon pitäjä on siis nykysuomen kielellä nimeltään 'Harju-kylä'. Siellä jokireittiä ja sen kapeita järviä reunustavat molemmin puolin soraharjut.
Aikoinaan nimistön tutkija Viljo Nissilä yritti laajan saksalaisihailun aikana esittää, että kaikki Renka- ja Renko-nimet ovat saaneet alkunsa germaanien henkilönimestä Renco jne. Prof. Seppo Suvanto esitti, että Renko sai nimensä järvestä ja joesta renkaana Hattulan ja Rengon ympärillä. Sami Suviranta ja Matti Vilppula Suomalaisessa paikannimikirjassa v. 2007 esittävät Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijoina, että Renko-nimet ovat tulleet kahdeksikon muodosta järvissä ja joissa.
Renkajärven luontoa tutkinut prof. Matti Nuorteva puolestaan esitti, että renkalintu tarkoitti kuikka-lintua ja sen nimestä renka on Renkajärvi saanut nimensä (renkaat järven pinnalla kun kuikka on sukeltanut - palstan ylläpitäjän huomautus). Tätä kertomusta Renkajärven nimestä kertovat nyt järven rantojen asukkaat.
Mutta kukaan noista nimen tutkijoista ei ole huomannut, että unkarin sanastossa reng tarkoittaa yksinkertaisesti ’harjua’. Se ei ole yleisin nimitys harjulle, mutta tarkoittaa unkarissa kalliomäkeä ja ylänköä muutenkin. Ja unkarin kielessä rengeteg erdo tarkoittaa metsäaluetta, jotka Unkarissa ovatkin ylänköjä kun tasangot ovat peltoa ja pustaa.
Renk-alkuisia harjujen ja mäkien nimiä ei Suomessa ole kovin monta. Mutta Renkajärvessä järveen työntyvä harjujono on järvimaiseman merkittävin piirre. Samoin Renkajoen varren harjut Hattulan ja Rengon puolella. Renkomäki Lahden kupeessa on saanut jo muinaiskansalta nimensä Renkomäki 'Harjumäkenä'. Se on 4-tien varressa selvästi nouseva harjumäki tien itäpuolella, erillään varsinaisen Salpausselän harjuista.
Kauhavalla Renkolanmäki on tasaisella Pohjanmaalla selvästi erottuva harju. Nurmijärvellä Renksuo on sekin korkeiden harjujen maastoa. Nummi-Pusulassa on talonnimi Renka hyvin korkeiden mäkien kupeessa. Rengon puolella Alajärven rannalla oleva Renkovaha on sekin hiekkakummulla. Kysymys on siirtolohkareesta, jota lounaisessa Suomessa on nimitetty nimityksellä vaha. Perimmältään tuo sana vaha kuten paikannimet Vahto, talonnimet Vahtola, Ahtiala, Ahto ja jopa Vahva-nimet kaikki tarkoittavat kallio- tai hiekkatörmää slaavien sanasta svah, jonka muinainen suomalaiskansa on ottanut sanastoonsa. Hattulassakin on Vahonpää harjun törmän nimenä.
On erittäin kummallista, että kielentutkijat eivät tosiaan ole katselleet unkarin sanastoja. Esimerkiksi Köyliön pitäjän ruotsinkielisen nimen Kjulo takaa paljastuu muinaissuomen sana, joka on edelleen unkarinkin kielessä ja tarkoittaa 'kokousta, käräjäpaikkaa'. Köyliönsaari on ollut käräjien saari.
Hämeen maakunnan ruotsinkielisen nimen alkumääre Tavast- on muinaista suomen ja unkarin yhteiskieltä ja nykyunkarin kielessä tarkoittaa yksinkertaisesti 'järveä'. Esimerkiksi Balaton-järvi on unkarin kielellä Balaton tava! Suomessa on viitisenkymmentä järveä ja lampea, joiden nimen alkuna on Tava- tai samaa tarkoittava Tastu-.
On kyllä ollut jo varhain tutkijoita, jotka ovat huomanneet Hämeenlinnan nimen Tavasteby osan tavaste rakenteeltaan suomenkieliseksi sanaksi. Mutta kaikille heille on jäänyt tuntemattomaksi tuon sanan tavas lopullinen alkuperäismerkitys – nyt tässä edellä selitetty.
Renkajärven nimistössä on toinenkin ’harjua’ tarkoittava sana. Järven rantamilla harjujen välissä lampi nimeltään Kautiolammi on balttikielen sanastoa škautne, ja alkumääre Kautio tarkoittaa sekin tosiaan ’harjua’. Siis Harjulammi. Sama sana on mm. Euran Kauttuan kosken nimenä, kosken viereisten harjujen mukaan, ja nimeä esiintyy muuallakin harjunimistössä. Tuo nimi on yksi niistä lukuisista maastopaikannimistä, jotka kertovat varhaisrautakautisista balttiasukkaista täällä. Heistä, jotka sitten myöhemmin vaihtoivat kielensä etelästä tulleiden suomenkielisten kieleen.
Hattulan pitäjä on kaikkein rikkain muinaisnimien pitäjä Suomessa. Siellä löytyy kivikautisen kielen sanastoa paikannimissä, balttikielen sanastoa ja tätä suomen ja unkarin yhteistä muinaissanastoa, joka on jo kauan sitten väistynyt täällä Suomessa pois käytöstä, mutta on käytössä olevaa kielen sanastoa nykyisessä unkarinkielessä.
Pirjo Mikkonen esittää mainitussa Suomalaisessa paikannimikirjassa v. 2007 Hattulan nimestä, että ’onpa nimi Hattu tullut Hämeeseen mitä kautta tahansa, on se germaanislähtöinen ikivanha henkilönimi’. Tuo Pirjo Mikkonen on yksi noista lukuisista germaaniromantikoista, jotka edelleen etsivät meille suomalaisille germaanijuuria ihailemistaan saksalaisista. Omat löytöni kyllä osoittavat, että Hattula-nimi pitäjän nimenä on sekin tätä samaa suomalais-unkarilaista maastopaikkasanastoa, sillä hátság on nykyisessä unkarin kielessä sekin juuri ’harjua’ tarkoittava sana. Tuo vanha pitäjän nimi Hattula on sen alkuosa. Ja tullut siitä, että Hattulassa on kirkonkylän seudun vesistöjen varsilla nuo pitkät harjujaksot, joista Parolanharju on korkein.
Yksi ’harjannetta, ylänköä’ tarkoittava sana unkarissa on hegyhát, jonka alkuosa häkki on Suomenkin maastopaikkasanastoissa esiintyvä sana, mm. Kangashäkin ja Pyhä-Häkin harjujen nimissä ja paljon muuallakin, vaikka ei esiinny muuten runsaassa Hattulan harjunimistössä.
Muuallakin Suomessa on todella lukuisasti Hattu-nimistöä juuri harjujen, mäkien ja vaarojen niminä. Niitä tuskin kukaan germaanimies on käynyt ristimässä nimikaimoikseen. Näitä nimiselityksiä olen löytänyt vaikka kuinka paljon. Ja niistä olen kirjoittanut lehtijuttuja jo kohta sata kappaletta maakunta- ja paikallislehtiin, kun virallisten tutkijoiden selitykset ovat niin laajalti täysin virheellisiä ja puutteellisia.
Tietolähteitä: ’Kansalaisen karttapaikka’ peruskarttojen paikannimistöhaut ja unkarin kielen sanakirjat.
Metsänhoitaja Ilmari Kosonen Jyväskylä
GSM 0500 103442
3 kommenttia:
Tarina Sitturinmäestä
Ajelimme tallinnalaisen ystäväperheen kanssa Kanajärvelle vuosia sitten. Alhaisten kohdalla oleva tienviitta "Sitturinmäki" nauratti vieraitamme. He kysyivät mitä se suomeksi tarkoittaa. Vastasimme, että se on meille vain paikannimi. Virolaisille sana tarkoittaa "Paskamäkeä". Jos nimestä voi päätellä jotakin, niin suojeluyhdistyksen kannattaa tarkkailla erityisesti Sitturinojan vettä ;)!
Kertokaa omia näkemyksiänne ja kokemuksianne paikallisista nimistä, kiitos!
Kalvolassa Keikkalan kirkonkylän jälkeen Toijalaan päin on vanha viljelyskylä Sittala.
Sittahan se on maanviljelijän kultaa, ihan selkeästi. Talot ovat kylässä ikivanhoja ja niin on nimikin. Ei nimi kylää pahenna.
Haluaisin kuulla Ilmari Kososen mielipiteen järven nimestä, joka esiintyy muodoissa Iso-Renkainen ja Iso-Renkanen. Kumpi on hänen mielestään oikea, itse kallistuisin nimen Iso-Renkanen puoleen, koska järveä osin itä- ja länsirannalla, tosin pienehköltä matkalta, reunustavat sora- ja moreenirinteet. Ko.järvi sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärven Pylkönmäellä. Seudulla on jo kivikauden aikaan ollut asutusta, vakituista tai väliaikaista. Itseäni häiritsee muoto Iso-Renkainen, joka ei periaatteessa sano mitään ja jos nimi on muinaista perua, voimme olettaa, että esi-isien huomion on kiinnittänyt nuo rinteet, jotka maastossa vaihtelevat alavan suorannan kanssa.
Lähetä kommentti